Kälviän kantatilat: Koskela
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Multikätkö Kälviän Koskelan vanhan kantatilan maalla.
Multicache and it's coordinates you find a new coordinates and with these, you can find a final poit,
Kätkön alku ja loppupisteen väli on reilu kilometri.
Distance between start and final poits are n. 1,2 km.
Kätkön koordinaateista saat kätkön loppupisteen koordinaatit.
HUOM! Kätkön lähellä on meneillään rakennustyömaa. Rakentajat ovat tietoisia kätköstä ja sille on lupa. Toinen sijainti on harkinnassa ja aika näyttää miten tämän osalta jatkuu...
Kälviän kantatilat: Koskela
Koskelan talo on ollut alunperin nimeltään Koski. Lähdekirjallisuuden mukaan ensimmäiset varmat merkinnät Koskelasta on vuodelta 1627 mutta toisen lähteen kautta Koskela on ollut näitä kantatiloja ja on ollut osa Ruotsaloa ja se on Kymmenys- ja isäntäluetteloissa samassa naapurinsa Riihimäen kanssa?
Koskela on lähellä Ruotsalon ja Kälviän rajaa. Seuraava talo merelle päin, eli Riihimäki, kuuluu nykyisin Ruotsalon kylään. Riihimäkeen on nykyisin kulku Kirkkotieltä ja se on toisella puolen jokea parisataa metriä kirkkotiestä.
Kälviältä kulku Ruotsalolle, ja nykyisin kuivatulle Isollejärvelle, on ollut joen eteläpuolta. Tämän voi todeta myös Hagmannien kirjoista. Toisella puolen jokeakin on Koskelta Riihimäkeen päin kulku mennyt ja taitaa jonkinlainen tie kulkea osanmatkaa vieläkin.
Vuonna 1915, mainitaan Koskelassa olleen 6- asuinpaikkaa ja torppa.
Tuvan paikkoja on nähtävissä vieläkin. Ensimmäinen on heti sillan kupeessa, pohjoiseen mentäessä oikealla. Erään tiedon mukaan Koskelan talot olisivat olleet tässä ennen nykyistä paikkaa ja samassa pihassa olisi ollut kolme taloa, jotka olisi 1700-luvulla siirretty nykyiselle paikalle?
Sitten tulee nykyinen Koskela, jossa jäljellä kaksi taloa, niistä toisen julkisivu on käännetty etelään joskus 60-70 luvuilla ja se on ollut kahdenpään asuttava. LIsäksi tien varressa jäljellä olevan navetan jäkeen oli iso kulman mallinen navetta joka purettiin tarpeettomana, - nähtävästi katon kunnon heikettyä. Vasemmalla puolen tietä olevan navetan takana oli Paja ja sen takana on vieläkin riihen jäänteitä.
Noustessa mäen päälle, vasemmalla puolen toisen talon kohdalla, toisella puolen tietä on myös jäljellä yksi talon paikka ja siinä oli naapurin rajaa vasten myös navetta. Erään tiedon mukaan Koskelan talot olisi siirretty tältä paikalta jokirantaan ja tämä olisi Kosken talon alkuperäinen paikka?
Lisäksi yksi Koskelan talo oli toisella puolen jokea olevalla lampinkankaalla.
Mentäessä tietä eteenpäin tulee s-mutka ja siitä on vanha polku haarautunut Korkeahuhdankujan päässä olevalle asuinpaikalle, joka on ollut Koskelaa myös. Torpan paikka on taas ollut ennen Kirkkotien risteystä vasemmalla, oikealla puolen olevan navetan päädyn kohdalla ja siitäkin on jälkiä nähtävissä maaperässä. Torpan itsenäistyttyä, rakennukset siirrettiin ruotsalolaisten kirkkotien toiselle puolen ja vanha paikka jäi Koskelan maalle ja siinä on vielä nähtävissä pihan kiviaitaa, kellarin kuoppa, jonka ympärillä talon perustuksia ja vanha kaivon paikka. Torppa on ehkä Kälviän ensimmäisiä.
Loppupisteen läheisyydessä auton voi huoletta jättää esim. lähellä olevan kellanvihreän navettarakennuksen pihaan. Ethän peitä kuitenkaan kulkua rakennukseen sisään.
Siirtolaisuus.
Cristoffer Columbushan luuli tulleensa Intiaan, mutta löysikin Amerikan, Viikinkien jälkeen, 1492 ja se nimettiin uuden mantereen löydön varmistaneen Americo Vespuccin mukaan. Sinne uudelle mantereelle suuntautui suuren siirtolaisjoukon tie, mutta siirtolaisia meni myös mm. Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Venäjälle.
Siirtolaisuuteen johtaneita syitä on monia. Suurimpana elinkeinoelämän muutos ja tervanpolton merkityksen hiipuminen kysynnän heiketessä. Metsävarannot olivat tervanpolton kulta-ajan jälkeen aika vähäiset, kehittyvää saha- ja puusepänteollisuutta palvellakseen. Maataloudessa oli muutenkin suurta muutosta ja lapsikuolleisuuskin pieneni pienenemistään.
( Valtiovalta rajoitti kaupankäyntiä maaseudulla vuoteen 1859 asti. Tätä ennen kauppaa sai käydä vain sitä varten perustetuissa kaupungeissa ja Kalajoen plassilla. Kalajoen markkinapaikkan oli oltava Kokkolan kaupungin omistamalla maalla, jonka se joutui kaupantekoa varten ostamaan Änkilän tilalta. Kaupungilta tämä plassin tori sitten kulkeutui Kokkolan kauppaseuralle. )
( Maaseudulle kaupan vapautuminen oli tärkeää. Ihmisten tarpeet olivat kasvaneet ja kauppojen tarjonta kasvoi siinä samalla. Viljelijöille tämä tarkoitti myös uusia mahdollisuuksia elinkeinonsa harjoittamiseen. )
Liekö "kaupassakäynnin helpottumisen" ja kaupalle pääsyn seurausta, 1800-luvun loppupuolella väestö lisääntyi myös huimasti. 1870 -1900 välisenä aikana Kälviällä 38,5 % ja Ullavassa 66,1 %?
Postilaitoksellakin oli varmaan oma merkityksensä siirtolaisuuteen koska alun jatkuvat viestit siitä kaikesta hyvästä, sai varmastii monet lähtemään uuteen maahan, "kultaa vuolemaan".
Ensimmäinen nykyisen Kälviän Ameriikan siirtolainen oli Jaakko Vuollet. Hän meni veljensä kanssa jalkaisin Norjan Vesisaareen ja jatkoi sieltä laivalla Amerikkaan v. 1871. Myöhemmin monissa rannikkokaupungeissa oli tarjolla laivakyyti, ensin Hankoon ja sieltä eteenpäin, usein Englannin Hullin kautta määränpäähän.
Kälviän Siirtolaiset 1853-1939 teoksessa on tilastotietoa asiasta.
Kälviältä lähteneitä oli yhteensä 1659 henkeä ja suurinta muuttoliike oli vuosien 1880 ja 1913 välisenä aikana. Lähtijöiden määrä oli huomattava verrattuna silloiseen asukaslukuun.
Kirjassa ei ollut tutkittu sitä, moniko lähteneistä palasi takaisin Kälviälle matkaltaan.
Erään arvion mukaan kotimaahan palanneita oli 1/4 jopa 1/3 osa lähteneistä?
Olethan varovainen ja tällä kätköllä "teamwörkistä" saattaa olla myös joillekin ehkä vähän apua!
Additional Hints
(Decrypt)
1: cääyyä
2. uhbz. gnnf G gäuqrg.