Teuvalta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, vanhimmat esikeraamiselta ajalta (7000-4200 eKr.). Pronssikauden asutuksesta ei ole varmoja merkkejä, niin ikään rautakauden varhaisvaihe on huonosti tunnettu.
Vuonna 1958 hiekanottopaikkaa etsiessään Päiviö Suksi löysi metalliastian palasia, metallijousen näköisiä esineitä sekä säännöllisesti ladotun kivikasan Lautamäestä. Tarkemmat tutkimukset osoittivat kyseessä olevan rautakautisen ihmishaudan noin vuodelta 1050-1150/1200 jKr.
Kaivauksissa löytyi lisää arvokasta esineistöä (esim. Teuva-riipuksen malli), joista alkuperäiset esineet ovat pääosin kansallismuseossa Helsingissä. Haudasta löytyneeseen esineistöön kuuluu mm. koruja, kirves ja puukontupen pronssinen kärkihela.
Todennäköisesti kyseessä on miehen ja naisen kaksoishauta - hautaus lienee tapahtunut kuitenkin eri aikoina. Luurangon jäännöksiä ja tekstiilejä ei haudasta löytynyt, mustuneet tuohenpalat todistavat haudan olleen ilmeisesti tuohella peitetty.
Paikalta löytyneet hiilet kertovat jonkinlaisista uhritulista, myös kiviröykkiön tarkoitus on mahdollisesti ollut uskonnollinen. Lisäksi se on estänyt eläinten pääsyn hautaan.
Huom! Kätkö ei ole kiviröykkiössä, joten kiviä ei tarvitse eikä saa käännellä!