Ahdinparran oikeaa nimeä tai synnyinvuotta ei tunneta, mutta hänen tiedetään pestautuneen teini-ikäisenä piraattikapteeni Puujalka-Päärnen laivalle Kalman Ahven. Asiantuntijat arvelevat hänen isänsä tai muun lähisukulaisensa työskennelleen Ahvenella, mutta tästä ei ole historiallisia todisteita. Ahdinparta oli ahkera, lahjakas ja halukas oppimaan, joten ylennykset seurasivat toisiaan kunnes useiden raskaiden vuosien jälkeen hänestä tuli Kalman Ahvenen perämies. Se ei kuitenkaan riittänyt kunnianhimoiselle nuorukaiselle ja vuoden 1819 keväällä erään epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen ryöstöretken jälkeen hän yllytti miehistön kapinaan ja nousi itse kapteeniksi.
Puujalka-Päärne oli tyytynyt ryöstelemään lähinnä pieniä kauppalaivoja ja häntä oli pidetty muihin ajan vesistörosvoihin verrattuna melko harmittomana, mutta Ahdinparran kapteeniksi nousun myötä Kalman Ahvenelle ja sen miehistölle koitti uusi aikakausi. Kapteeni Ahdinparta käytti edeltäjäänsä monipuolisempia taktiikoita ja hyödynsi Päijänteen tuntemustaan. Hän esimerkiksi jätti tykkimiehiä väijyksiin laivareitin varrella olevalle saarelle ja iski ohi purjehtineeseen laivaan kahdesta suunnasta yhtä aikaa. Oveluutensa avulla hän onnistui valtaamaan Ahventa huomattavasti suurempia ja paremmin aseistautuneita aluksia pienin menetyksin. Kapteeni Ahdinparran maine levisi nopeasti ja pian suurimmatkin laivat antautuivat taisteluitta nähdessään Kalman Ahvenen lipun. Ahdinparta ryösti kapteenin uransa aikana yli 150 laivaa tehden koko miehistöstään upporikkaita.
Miehistön jäsenet viettivät talvet perheidensä kanssa rikkauksistaan nauttien, mutta kapteenin kerrotaan kätkeneen oman osuutensa odottamaan eläkepäiviään ja pakoa Pohjolan kylmyydestä. Hän ei koskaan paljastanut kätköpaikkaa kenellekään, mutta miehistö tiesi hänen kantavan sen sijainnin osoittavaa karttaa povitaskussaan. Tämä kartta ja eräs hopeakolikko olivat hänen onnenamulettinsa.
Kapteenin maine kantautui myös valtaapitävien korviin ja hänen päästään luvattiin palkkio. Ryöstö ryöstöltä palkkio kasvoi ja lopulta, joko ahneuttaan tai pelkuruuttaan, eräs miehistön jäsenistä kavalsi hänet. Kalman Ahven joutui öiseen väijytykseen purjehtiessaan Torronselkää pohjoiseen. Ahdinparta taisteli urheasti, mutta Ahvenella ei ollut mahdollisuuksia kolmea fregattia vastaan. Ennen kuin hänen laivansa vallattiin, kapteeni repi aarrekarttansa palasiksi ja nieli sen rommitilkan kera. Tämä jäin hänen viimeiseksi ateriakseen, sillä hänet mestattiin Ahvenen kannella aamunkoitteessa. Laivapuoskari leikkasi kartan palat kapteenin vatsalaukusta, mutta ne olivat jo ehtineet turmeltua lukukelvottomiksi. Kapteeni Ahdinparran tarina päättyi Päijänteen hyiseen syleilyyn, mutta hänen legendansa inspiroi moraaliltaan heikkoja miehiä yhä tänäkin päivänä.
Ahdinparran aarteesta nousi suuri kohu ja monet etsivät sitä vuosikaudet, mutta tuloksetta. Lopulta se painui unholaan ja kartan palaset päätyivät yksityisen keräilijän kokoelmiin. Kiinnostus piratismia kohtaan kasvoi taas vuosituhansien taitteessa ja siksi perustimme valtion rahoituksella Suomen Vesistörosvojen Tutkimusseura ry:n kartoittamaan alan historiaa ja nykytilaa Suomessa. Emme olleet uskoa onneamme, kun Ahdinparran kartan palaset huutokaupattiin vuonna 2008. Käytimme niiden ostamiseen koko vuoden määrärahamme ja olimme loppuvuoden lomautettuina, mutta meillä oli nyt käsissämme pala(set) aitoa Suomalaista piratismin historiaa. Kartan restaurointi ei ollut nykytekniikallakaan helppoa ja seuraavat kolme vuotta käytimme siihen kaiken aikamme ja määrärahamme (jotka tosin loppuivat aina jo tammikuussa ja olimme loppuvuodet lomautettuina). Olimme saaneet kartan jo lähes valmiiksi, kun saimme kuulla, että yhdistyksemme rahoitus lopetetaan. Tutkimuksellamme ei mukamas ollut mitään tekemistä kansaa ja päättäjiä kiinnostavan piratismin muodon kanssa.
Meillä ei ole enää resursseja kartan kasaamiseen ja aarrejahtiin, mutta eräs tuttavamme kertoi, että te geokätköilijät olette alan asiantuntijoita. Päätimme siis antaa työmme hedelmät teidän käyttöönne ja vilpittömästi toivomme, että löydätte aarteen ja toimitatte sen museoon, jonne se kuuluu.
Suomen Vesistörosvojen Tutkimusseura ry.
Briefly in English:
Captain Ahdinparta was a feared Finnish fresh water pirate who operated in and around the Lake Päijänne. He hid a highly valuable treasure somewhere near the town of Jyväskylä and ripped the map in pieces before he was arrested and executed.
Kartan palaset valkoisella pohjalla / Map pieces on white background (1,35 MB)
Kartan palaset läpinäkyvällä pohjalla / Map pieces on transparent background (4,79 MB)
Kätkössä ei ole kynää!
Kartan paloja tarvitsee pyöritellä vain 90 asteen kulmissa.
Mikäli ette pääse lokiin käsiksi tai se on kastunut pahasti, kätkörasian pohjalla on varaloki.
Käsitelkää kätkörasiaa varovasti ja pitäkää minut ajan tasalla sen kunnosta.
Olisi hienoa, jos Päijänteen ja lähijärvien rannoille ilmestyisi lisää Päijänteen Piraatit - kätköjä. Mikäli teet jatko-osan, ilmoita minulle niin linkkaan sen tälle sivulle.
There is no pen in the cache!
The map pieces only need to be rotated in 90 degree increments.
If you cannot access the log or it's too damp to write on, there is a spare log in cache.
Handle the cache with care and let me know if it starts to fall apart.
It would be great if more Pirates of the Päijänne caches were created along the shores of Päijänne and nearby lakes. If you make a sequel, let me know and I'll mention it on this page.
Muut Päijänteen Piraatit -kätköt / Other Pirates of the Päijänne caches:
- Päijänteen Piraatit: Kolja-Kossi (GC45QCB) [Finnish only]
- Päijänteen Piraatit: Kapteenin erikoinen (GC481PQ) [Finnish only]