Käläviän Hirsimehtä
Hirsimehtä on Pitäjän Yläosassa, eli kaakkoispäässä, sijaitseeva asumaton erämaa-alue , joka on ehkä Maamme ainoa isojaossa, 1770-1915, talojen kesken jakamatta jätetty metsä-alue. Hirsimehtä on myös maastollisesti yhteydessä Lestijärven -, Halsuan - ja Perhon laajoihin erämaa-alueisiin sekä Valtionmaihin ja myös Suomenselän Kansallispuistoon Salamajärvellä. Hirsimetsän kokonaispinta-ala on reilu 12 000 ha josta noin puolet on metsämaata ja loppu eri tyyppistä suota. Alueella on muutamia pieniä järviä sekä Halsualaisten kans yhteinen, kalaisa Venetjoen tekojärvi, mutta näiden esittelyn jätän mahdolliseksi Kälviällä olevaan Geovedet – sarjaan. Alue on aika monimuotoinen maastotyypeiltään ja siellä viihtyy varsin lajirikas erämaan eläimistö ja linnusto.
Alueen päätiet ovat ainakin lumettomana aikana kunnossa, mutta niiltä erkanevia pistoja lanataan ja pidetään kunnossa ja aurataan ainoastaan tarpeen mukaan. Varo…., joillain tieosuuksilla roudan nostamat kivet saattavat olla heinikossa jopa reilusti henkilöauton maavaran yläpuolella. Viralliset tulentekopaikat puuvajoineen on näytetty Waypointtilla, mutta laavuja ulkokalusteineen, luontopolkuja pitkospuineen tänne ei ole tehty, mutta tulentekoon alueella on maanomistajan lupa, paikassa jossa tulen leviämiseen ei ole vaaraa ja mistä siihen sopivaa puuta löytyy, esim. teiden risteyksissä ja pinopaikoilla. - Näin met Askon kans tuumathin. Ei muutako eväät kouraan ja polovelle ja istuhan kannolle tai mitä sattuu olehan - niinku se esi-isä joka keksi puutarha kalusteet.
Suojelualue on rajattu kartalla vihreällä paksulla "viivalla" ja maastossa valkoisin merkkikepein ja merkein. Suojelusopimuksella halutaan taata alueen pysyvän luonnontilaisena ja normaalista liikkumisesta poikkeavaa kulumista ym. halutaan välttää. Tällä alueella tulenteko ja " kaikenlainen leirielämä" on suojelusopimuksessa kielletty. Maastossa ja varsinkin suojelualueella, liikkuminen moottoriajoneuvolla, kuin roskaaminenkin on myös oikein sopimuksessa pykälillä kielletty. Pesimä aikaan lintujen ja nisäkkäiden pesät jätetään luonnollisesti rauhaan sekä pidetään koirat hallinnassa ja tarvittaessa kytkettynä vielä vähän "syksymmälläkin". Marjojen ja sienten kerääminen on sallittu myös suojelualueella.
Hirsimehtäsä on yöpymiskuntoisia kämppiä kolme kappaletta. Hoitokunnan uudempia kämppiä on kaksi Hyötysaaressa Venejärven rannalla ja Vesajärvellä, jossa on mm. sauna. Osakkaat saavat halutessaan kämpät käyttöönsä, tosin Vesajärven kämpästä peritään pieni ylläpitomaksu, mutta se sisältää veneen. Särkisessä on vanha mehtäkämppä, joka on avoinna ja yöpymiskuntoinen. ( N 63 31.845 E 024 19.137)
Luen mielelelläni loggauksista siellä tekemistäsi, niin eläin-, lintu-, kasvi- kuin riistapuolenkin havainnoista ja mahdollisista merkittävistä havainnoista ja löydöisä, tieto kulkee kauttani niistä kiinnostuneelle tahoille. Tarkemmat sijaintitiedot ja kasviharvinaisuuksien koordinaatit voi toimittaa minulle esim. sähköpostilla Gc.com:n kautta.
Tiellä saattaa tulla vastaan vuosien takaisia jäänteitä sinne nykyisin aseteltujen liikennemerkkien muodossa, mutta niistä ei kannata välittää! Oli hilkulla etten repinyt niitä irti ja vieny Museon portaille - olisipa metsäkeskuksen tekemän metsäsuunnitelman vuotuiset hakkuumäärätkin samaa tasoa noiden merkkien aikakauden kanssa.
Jos olet yhtään epävarma; kätköillä 1 ja 5, saattaa olla viisasta tallentaa lähteissä auton sijainti gepsiin ja kahtua että patteri piisaa. Ihan vaan varuilta.
Tässä kätkössa, samoin kuin kätkössä 6, ei ole bonus-kätkön koordinaatti tietoa! Kätköt ovat löydettävyydeltään ehkä jotain D1,5-2:n luokkaa?
- Tervettulua käymhän Hirsimehtäsä!