Skip to content

Punainen viiva Mystery Cache

This cache has been archived.

Pek47ka: Eiköhän tämän aika ole jo mennä arkistoon, kun sitä on jo yksi ehdottanutkin.
Found it 63
Didn't find it 2
Write note 5
Needs Archived 1
Temporarily Disable Listing 2
Enable Listing 1
Publish Listing 1
Needs Maintenance 4
Owner Maintenance 12
Suosikkipisteet 11 -> 19%

Kiitos paljon kävijöille!

More
Hidden : 5/28/2013
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size:   micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Historiallinen tositapahtumiin perustuva suoraviivainen mysteeri.

< wikipedia > Punainen viiva on Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaistu teos. Kirja sijoittuu Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan keväälle 1907 ja kertoo Topi (Topias Topiaanpoika) ja Riika Romppasen (Retriika Euphrosyyne o.s. Juntunen) köyhän perheen elämästä ja ajatuksista tuona aikana. Topi oli vakuuttunut, että vetämällä punaisen viivan äänestyslipukkeeseen ja antamalla tuen ”solisalirattijärjestelmälle” köyhälistön olot paranisivat.

Teos oli nopea kannanotto vuoden 1906 lakiuudistukseen, joka salli äänioikeuden kaikille 24 vuotta täyttäneille, niin miehille kuin naisillekin. Kyseisissä eduskuntavaaleissa oli ehdolla kuusi puoluetta: sosiaalidemokraatit, Suomalainen puolue, nuorsuomalaiset, ruotsalaiset, Maalaisliitto ja Kristillinen työväenliitto. Kukin puolue koetti kerätä ääniä kansalta kiertelevien matka-agitaattoreiden kampanjapuheiden avulla. Punaisessa viivassa Kainuussa eleli paljon köyhiä ihmisiä, jotka kokoontuivat pitkienkin matkojen takaa kuulemaan ”soli-sali-rattien” päätä huimaavia lupauksia rahasta ja leivästä. Kirjassa ei edes mainita muita puolueita kuin sosiaalidemokraatit, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain ”soli-sali-rattien” kautta, vetämällä punainen viiva. Kirjassa ei kuitenkaan käsitellä oliko Suomen sosialidemokraattinen puolue tai mikään muu osallistuneista puolueista toistaan parempi.


Punainen viiva (politiikka)

Punainen viiva viittaa Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 1907–1935 käytettyyn merkintätapaan. Listavaali toteutettiin tuolloin siten, että vaalilippuun oli painettu valmiiksi kaikkien ehdokaslistojen nimet ja äänestäjä merkitsi kynällä punaisen viivan sen listan nimen kohdalle, jolle halusi antaa äänensä.

Vuonna 1906 säädetyn Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 45 §:n mukaan: "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla." Vaalilain valmistellut Hermansonin komitea oli päätynyt punaiseen väriin sen erottuvuuden vuoksi, mikä helpottaisi ääntenlaskentaa. Komiteaan kuulunut Emil Schybergson oli pitänyt myös punaiseen väriin liittyvää poliittista symboliikkaa yhteensopivana eduskuntauudistuksen radikaaliuden kanssa. Määräys punaisen värin käytöstä poistui laista vuonna 1935.

Käsite "punainen viiva" on tullut Suomen kansalle tutuksi Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemasta romaanista Punainen viiva. Romaani kertoo Kainuun syrjäseutujen köyhistä asukkaista, jotka valmistautuvat vuoden 1907 ensimmäisiin eduskuntavaaleihin ja odottavat "punaisen viivan vetämisen" muuttavan koko yhteiskunnan hetkessä paremmaksi. Romaaniin perustuvat Matti Kassilan vuonna 1959 ohjaama elokuva Punainen viiva ja Aulis Sallisen säveltämä ooppera Punainen viiva, jonka kantaesitys oli vuonna 1978. Suomessa käytetään edelleen ilmaisua "punaisen viivan vetäminen" tarkoitettaessa vaaleissa äänestämistä, erityisesti vaaliagitaation mukaista tietyn listan kannattamista.


25.08.2014
Purkin paikkaa jouduttu muuttamaan. Anna ratkaisu (vanha purkin paikka) checkerille, niin saat uuden purkin paikan, jonka voit vielä antaa uudestaan checkerille, niin saat hiphurraat.

5/30min





Flag Counter



Additional Hints (No hints available.)