Lehtokerttu (Sylvia borin)
Lehtokerttu on harmaanruskea lehtipuumetsien lintu.
Koko ja ulkonäkö
Pituus on 15–16 cm, paino n. 20 g. Lehtokertun perustuntomerkki on se, että siinä ei ole mitään yksityiskohtaa, mihin silmä tarttuisi. Väriltään se on harmaanruskea, alapuoli on hieman vaaleampi. Kooltaan se on talitiaisen luokkaa. Se liikkuu pensaikossa ja lehtipuun lehvästössä melko arkana, ja sitä ei helpolla pääse kunnolla tarkkailemaan. Laulu paljastaa sen touko-heinäkuussa: lähes katkeamatonta miellyttävää lavertelua, kuin hilpeätä lörpöttelyä, kuuluu tavallisesti lehtipuun latvustosta. Ääni on käheä maiskuttelu "svät-svät-svät...", jota kuulee tavallisesti vain pesän lähistöllä. Lehtokerttujemme sulkasato tapahtuu vasta talvehtimisalueella. Sekä vanhat että nuoret linnut sulkivat siellä koko höyhenpukunsa. Loppukesällä vanhat ja nuoret lehtokertut erottaa höyhenpukujen kuluneisuudesta: nuorella on tuore ja aavistuksen kellertävämpi höyhenpuku. Lehtokertulla on vahvat sulat, sillä usein vanhojen lintujen sulat ovat vielä suhteellisen hyväkuntoiset syysmuuton aikana, toisin kuin esimerkiksi kerttusten ja sirkkalintujen hyvin kuluneet sulat. Vanhin suomalainen rengastettu lehtokerttu on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen vähintään 14 vuoden 2 kuukauden ikäinen lintu.
Levinneisyys
Lähes koko Eurooppa ja Aasian läntiset ja keskiset osat. Parimäärä Suomessa noin 1 miljoona. Suomen 12. runsain lintulaji. Runsain kanta on Etelä- ja Keski-Suomessa, esiintymisalueen pohjoisraja kulkee Metsä- Lapissa. Lehtokerttu on muuttolintu, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Keväällä se saapuu touko- kesäkuussa, syksyllä lähtee elo-syyskuussa. Joitakin viivyttelijöitä tavataan yleisesti vielä lokakuussa. Euroopassa pesii 10–13 miljoonaa paria.
Elinympäristö ja ravinto
Lehtipuuvaltaiset sekametsät ja lehtimetsät, puutarhat, pihat, varttuneet lehtipuutaimikot, vesistöjen rantametsät, pellonreunametsät jne. Lisävaatimuksena on, että pensaikkoa on ainakin jonkun verran. Hyönteiset, hämähäkit ja marjat.
Lisääntyminen
Hatara korsipesä matalalla pensaassa, puuntaimessa tai korkeissa ruohovartisissa kasveissa, esimerkiksi koiranputkissa, nokkosissa, vatuissa jne. Naaras munii toukokuun lopulla-kesäkuun alkupuolella 4–6, tavallisesti 5, vaaleata tummatäpläistä munaa. Molemmat emot hautovat yhteensä noin 12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ollessaan vielä lentokyvyttömiä 10–11 vrk:n ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Joillakin vielä toinen pesue.
Lähde: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P