Kalevalaista kansanperinnettä: Ilmarinen Traditional Cache
Kalevalaista kansanperinnettä: Ilmarinen
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän kätkösarjan tarkoitus on esitellä Kalevalaa sekä suomalaista kansanperinnettä. Koska suomalaisessa kansanperinteessä metsä on usein hyvin tärkeässä roolissa, sijaitsevat nämäkin kätköt usein siellä.
Kätkö on kauniilla kalliolla, jonne johtaa polku. Jos sää on kuiva, matkaan voi lähteä tavallisilla lenkkareilla. Märällä kelillä kannattaa varustatua asianmukaisilla kengillä sekä varoa liukasta kalliota.
Kätkörasia on 0.45 l kokoinen ja sen sisälle mahtuu kulkijoita.
Jos lähestyt kätköä Keinukallion suunnasta, alkaa alla olevista koordinaateista polku, jota pitkin pääsee kätkön lähimaastoon. Pyöräilijät pääsevät pyörillään polun alkuun saakka hiihtouraa sekä hiekkatietä pitkin.
KALEVALA
Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot (1802–1884) keräsi runonkeruumatkoillaan 1820- ja 1830-lukujen taitteessa pääsääntöisesti Vienan Karjalasta, mutta myös nykyisen Suomen alueelta kuten esimerkiksi Kainuusta. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835 ja täydennetty versio vuonna 1849. Kalevala on käännetty 61 kielelle. Nyky-Suomessa Kalevan perintöä ylläpitää Kuhmossa sijaitseva Juminkeko (kts. kätkö "Voihan Juminkeko").
Kalevalan juoni perustuu Kalevalan sekä Pohjolan väliseen valtataisteluun. Tämä valtataistelu huipentuu Sammon ryöstöön, joka päättyy siihen, että ihmeitä tekevä Sampo tippuu mereen. Tunnetuimpia Kalevalan hahmoja ovat Pohjolan emäntä Louhi, seppä Ilmarinen sekä kanteletta soittava tietäjä Väinämöinen.
Kalevalan vaikutus suomalaisen kulttuurin kehitykseen on ollut suuri. Se on innostanut monia eri taiteenlajin edustajia parin sadan vuoden ajan kuten Akseli Gallen Kallelaa, Jean Sibeliusta, mutta myös tuoreempia Kingston Wallia, CMX:ää, Amorphistä tai kansainvälisempää Aku Ankan piirtäjää Don Rosaa.
SEPPÄ ILMARINEN
Yksi Kalevalan tunnetuimpia sekä merkittävimpiä hahmoja on seppä Seppo Ilmarinen. Ilmarisen äiti oli Iro-neiti, joka synnytti poikansa yöllä, mutta poika oli rakentanut pajansa jo seuraavan päivän aikana.
Ilmarinen oli luomassa jo taivaankantta, taivaanrantaa, aamu- ja iltaruskoa sekä revontulia. Ilmarisen, joka asui Kalevalassa, tunnetuimpia töitä ovat kuitenkin kultainen nainen sekä Sampo.
Kultaisen naisen Ilmarinen takoi hopeasta ja kullasta korvatakseen menettämänsä vaimon. Ulkoisesti kultainen nainen muistutti oikeaa naista, mutta naisen korvikkeeksi siitä ei ollut, sillä se hohti kylmää koleutta. Väinämöinen opastikin Ilmarista, ettei koskaan pidä naida kullan ja hopean takia.
Ihmeellisen koneen Sammon luominen oli kuuluisin Ilmarisen töistä. Tämän ihmekoneen tehtävänä oli jauhaa suolaa, jauhoja sekä rahaa. Luovuttaessaan tämän ihmekoneen Pohjolan Louhelle, Ilmarinen luuli saavansa vastalahjana Louhen tyttären, mutta Louhi rikkoi tämän sopimuksen, eikä Ilmarinen saanut Louhen tytärtä itselleen.
Tästä seurasi sota, jonka yhteydessä Kalevalan väki ryösti Sammon. Seuranneen pakomatkan aikana tämä ihmekone kuitenkin tuhoutui. Sammon palasia ajautui kuitenkin Kalevalan väen rantaan vaurastuttaen heidän maataan. Edellä mainitun on katsottu viittaavan pakanallisen Suomen maanviljelyskulttuurin alkamiseen.
Itämerensuomalaisessa kulttuurissa Ilmarinen oli alunperin tuulen jumala. Seppänä oleminen taas liittyy juuri tuuleen, sillä sepän palkeilla Ilmarinen loi ja hallitsi tuulta. Usein olikin niin, etteivät Ilmarisen apulaiset saaneet tuulta aikaan, vaan tähän tarvittiin jumalallista Ilmarista.
Additional Hints
(No hints available.)