Nyktofobia (tunnetaan myös nimillä akluofobia, skotofobia ja lygofobia) on pimeän tai pimeiden paikkojen pelko. Sana on johdettu kreikan kielen sanoista nyktos (yö) ja phobos (pelko). Pimeän pelkoa esiintyy yleensä lähinnä pienillä lapsilla. Nyktofobiassa on kyse pimeyden näköaistimuksia rajoittavan vaikutuksen mukanaan tuomasta pelosta. Nyktofoobikko voi kuvitella näkevänsä pimeässä uhkaavia hahmoja, esimerkiksi pehmoleluja hirviöinä. Monesti henkilö ei pelkääkään pimeää itsessään, vaan pimeässä olevia esineitä. Nyktofobiaa voi aiheuttaa myös pelko siitä, ettei kykene näkemään pimeydessä mahdollisesti olevia uhkia. Pimeän pelko on yleisinhimillinen tunne, jota yleensä opitaan hallitsemaan ajan myötä. Tätä pelkoa esiintyy kuitenkin jonkin verran myös aikuisväestön joukossa. Tällöin siihen liittyy usein jokin pimeässä koettu traumaattinen kokemus tai toistuvia painajaisunia. [Wikipedia]
Lapinmäki, missä kätkö sijaitsee, on saanut nimensä jo 1500-luvulla paikalla tilaa pitäneestä Lappalaisten suvusta.
Heijastimet johdattavat annetusta lähtöpisteestä kätkölle. Kätkön löytäminen valoisalla lienee jotakuinkin mahdotonta. Heijastimet sijaitsevat sen verran kaukana toisistaan että niiden etsiminen valoisalla olisi käytännössä mahdollista. Kesällä saattaa myös kasvillisuus haitata etsintää.
Alku helppoa reitin seuraillessa polkua, mutta kun tulet kahden heijastimen kohdalle poikkeaa reitti polulta ja siitä eteenpäin pitääkin olla sitten tarkkana. Mitään tarkoituksellisia 'jullikoita' ei reitille ole tehty eli jotakuinkin loogisesta suunnasta seuraavaa heijastinta kannattaa kuikuilla. Kätköpaikalla on taas kaksi heijastinta osoittamassa, että olet saapunut perille.
Matkalla kätkölle voit vaikka virittäytyä tunnelmaan linkin takaa löytyvällä musiikilla