Raahen rata: Lapaluoto Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämäkin kätkö kuuluu Raahen radan kätköihin välillä Tuomioja - Lapaluoto.
Vuoden 1873 valtiopäivät tekivät päätöksen ns. Pohjanmaan radan rakentamisesta. Tästä tiedon saatuaan piti Raahe luonnollisena, että radan suunta hakeutuisi kaupungin kautta edelleen kohti pohjoista ja Oulua.
Toisin kuitenkin kävi. Rata oikaistiin Kokkolasta suoraan kohti Oulua, ja Raahe leikkautui irti maakunnastaan. Se jäi umpioon vain meritiensä varaan.
27.9.1898 pidettiin Raahen Rautatieosakeyhtiön perustava kokous. Yhtiön tarkoitus oli aikaansaada ja ylläpitää Raahen rautatie. Rakennustöihin käytiin jo ennen rakennusluvan saantia. Radalla työskenteli useita satoja miehiä ins. Sonckin johdolla useissa eri pisteissä, ja pohjustustyöt saatiin valmiiksi keväällä 1899. Kiskotuksen aloittaminen viivästyi, kun niiden toimittaja, englantilainen Balckow Bengham C:o ei saanut tilausta aikanaan suoritettua. Heinäkuun 16. pnä saapui 1 845 tonnia käsittävä kiskolasti Maivaperään höyrylaiva Primitella. Kiskotustyöt pääsivät alkamaan, ja ratahanke lähestyä lopullista toteuttamistaan.
Jo aikaisemmin oli Maivaperään vedetty valtiolta ostettuja käytettyjä kiskoja sen verran, että saatiin ryhtyä veturien kokoamispuuhiin. Raahen Rautatieosakeyhtiö oli tilannut amerikkalaiselta toiminimeltä The Baldwin Locomotive Worksilta kaksi höyryveturia sekä yhdistetyn I ja II luokan sekä III luokan matkustajavaunun ja 25 tavaravaunun alustaa ruotsalaiselta Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Werkstadilta.
Heinäkuun kuudentena tapahtui sitten historiallinen ajo Raahen radalla, kun vetureita koekäytettiin Maivaperässä. Mutta otti vielä aikaa pari kuukautta, ennen kuin kiskotus ulottui Raahesta Lappiin. Kauppaneuvos Sovelius oli 10.8.1899 itse paikalla liittämässä Raahen radan valtion rautatiehen Lapin asemalla lyömällä viimeisen kiskonaulan kiinni. Rata oli valmis ja pienen Raahen vuosikymmenien takainen toive toteutunut. Kaupunki oli jälleen yhteydessä muuhun osaan maata oman rautatiensä ansiosta.
Valmistuttuaan toimi Raahen rautatie yksityisellä pohjalla lähes kolme vuosikymmentä.
Suomen itsenäistyttyä ja valtion ryhdyttyä hoitamaan rautatieverkostoa, kävi ajankohtaiseksi liittää Raahen ratakin valtion verkostoon. Niinpä 27.2.1926 tehdyllä kaupalla valtio lunasti radan liikkuvine kalustoineen 2 600 000 markan kauppahinnasta ja kaupunki osti kaikki sivuraiteet satama-alueelta.
Lainaus kirjasto Virma
Kansan keskuudessa Raahen radan asemista ja seisakeista oli muodostunut hokema:
"Lappi, Toppi, Relletti, Pattijoki, Raahe, Helvetti"
Hokeman viimeinen seisake tarkoitti Lapaluotoa.
"Helvetti" on kuuma paikka. Siellä Lapaluodon satama-asemalla toimi sahalaitos, jonka läheisyydessä poltettiin tyypilliseen tapaan sahauksen yhteydessä muodostunutta jäterimaa. Varmaankin oli "ikuinen tuli" tai ainakin kyti kaiken aikaa. Sahojen luona oli yleensä aina tällainen polttopaikka, joita aikanaan on ympäri maatamme kutsuttu yleisesti "rimahelveteiksi". Lienee tuttu nimitys kautta maan. Siitäpä se "Helvetti" on siihen loruun päätynyt, toki myös kun se sopii tuohon riimittelyyn.
Additional Hints
(No hints available.)