Kälviän kantatilat: Koski / Koskela.
Koskela on ollut alunperin nimeltään Koski. Nimen alkuperä juontaa arvatenkin lähellä vitaavaan Kälviänjokeen ja sen koskiin, joita näillä kohdin on useita. Sillan lluona, 100m yläjuoksulle olevaa koskea sanotaan Koskelan koskeksi. Lähdekirjallisuuden mukaan ensimmäiset varmat merkinnät Koskelasta on vuodelta 1627 mutta toisen lähteen kautta Koskela on ollut näitä kantatiloja ja on ollut osa Ruotsaloa ja se on Kymmenys- ja isäntäluetteloissa samassa naapurinsa Riihimäen kanssa?
Koskela on lähellä Ruotsalon ja Kälviän häilyvää rajaa. Seuraava talo merelle päin, eli Riihimäki katsotaan ehkä jo kuuluuvan Ruotsalon kylään. Riihimäkeen on nykyisin kulku Kirkkotieltä ja se on toisella puolen jokea parisataa metriä kirkkotiestä.
Kälviältä kulku Ruotsalolle, ja nykyisin kuivatulle Isollejärvelle, on ollut joen eteläpuolta ja on paljolti havaittavissa vieläkin. Tämän voi todeta myös Hagmannien kirjoista. Toisella puolen jokeakin on Koskelta Riihimäkeen päin kulku mennyt ja taitaa jonkinlainen tie kulkea osanmatkaa vieläkin.
Vuonna 1915, mainitaan Koskelassa olleen 6- asuinpaikkaa ja torppa. Tuvan paikkoja on nähtävissä vieläkin. Ensimmäinen on Koskelantietä pohjoiseen mentäessä heti sillan kupeessa oikealla. Sitten tulee nykyinen Koskela, jossa jäljellä kaksi taloa, niistä toisen julkisivu on käännetty etelään joskus 60-70 luvuilla ja se on ollut kahdenpään asuttava. LIsäksi tien varressa jäljellä olevan navetan jälkeen oli iso kulman mallinen navetta joka purettiin nähtävästi katon kunnon heikettyä. Vasemmalla puolen tietä olevan navetan takana oli Paja ja sen takana on vieläkin riihen jäänteitä.
Noustessa mäen päälle, vasemmalla puolen toisen talon kohdalla, toisella puolen tietä on myös jäljellä yksi talon paikka ja siinä oli naapurin rajaa vasten myös navetta. ( Erään tiedon mukaan Koskelan talot olisi siirretty tältä paikalta jokirantaan ja sieltä nykyiselle paikalle, tämän ollen Kosken talon alkuperäinen paikka?)
Mentäessä tanhuaa eteenpäin tulee tiessä s-mutka ja siitä on vanha polku haarautunut Korkeahuhdankujan päässä olevalle asuinpaikalle, joka on ollut osa Koskelaa myös. Koskelan yhden Torpan paikka on taas ollut ennen Kirkkotien risteystä vasemmalla, oikealla puolen olevan navetan päädyn kohdalla ja siitäkin oli vielä viime viikolla jälkiä nähtävissä maaperässä. Torpan itsenäistyttyä tai isojaon aikana, rakennukset siirrettiin ruotsalolaisten kirkkotien toiselle puolen ja vanha paikka jäi Koskelan maalle ja siinä oli vielä äskettäin nähtävissä pihan kiviaitaa, kellarin kuoppa, jonka ympärillä talon perustuksia ja vanha kaivon paikka. Torppa oli ja on ehkä Kälviän ensimmäisiä ja on nimetty Kirkkoväärtti Knut Råmanin mukaan Knuutiksi.
Siirtolaisuus.
Cristoffer Columbus luuli tulleensa Intiaan, mutta löysikin Amerikan, jonku aikaa Viikinkien jälkeen, 1492 ja se nimettiin uuden mantereen löydön varmistaneen Americo Vespuccin mukaan. Sinne uudelle mantereelle suuntautui suuren siirtolaisjoukon tie, mutta siirtolaisia meni myös mm. Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Venäjälle. Toinen siirtolaisuuden huippu olli 1900-luvun puolen välin jälkeen ja kohdistui Ruotsiin.
Siirtolaisuuteen johtaneita syitä on monia. Suurimpana elinkeinoelämän muutos ja tervanpolton merkityksen hiipuminen kysynnän heiketessä. Metsävarannot olivat tervanpolton kulta-ajan jälkeen aika vähäiset kehittyvää saha- ja puusepänteollisuutta palvellakseen. Maataloudessa oli muutenkin suurta muutosta ja lapsikuolleisuuskin pieneni pienenemistään.
Valtiovalta rajoitti kaupankäyntiä maaseudulla vuoteen 1859 asti. Tätä ennen kauppaa sai käydä vain sitä varten perustetuissa kaupungeissa ja Kalajoen plassilla. Kalajoen markkinapaikkan oli oltava Kokkolan kaupungin omistamalla maalla, jonka se joutui kaupantekoa varten ostamaan Änkilän tilalta. Kaupungilta tämä plassin tori sitten kulkeutui Kokkolan kauppaseuralle.
Maaseudulla kaupan vapautuminen oli tärkeää. Ihmisten tarpeet olivat kasvaneet ja kauppojen tarjonta kasvoi siinä samalla. Väestölle tämä tarkoitti myös uusia mahdollisuuksia elinkeinonsa harjoittamiseen. Liekö "kaupassakäynnin helpottumisen" ja kaupalle pääsyn seurausta, 1800-luvun loppupuolella väestö lisääntyi myös huimasti. 1870 -1900 välisenä aikana Kälviällä 38,5 % ja Ullavassa 66,1 %?
Postilaitoksellakin oli varmaan oma merkityksensä siirtolaisuuteen koska alun jatkuvat viestit siitä kaikesta hyvästä, sai varmastii monet lähtemään uuteen maahan, "kultaa vuolemaan".
Ensimmäinen nykyisen Kälviän Ameriikan siirtolainen oli Jaakko Vuollet. Hän meni veljensä kanssa jalkaisin Norjan Vesisaareen ja jatkoi sieltä laivalla Amerikkaan v. 1871. Myöhemmin monissa rannikkokaupungeissa oli tarjolla laivakyyti, ensin Hankoon ja sieltä eteenpäin, usein Englannin Hullin kautta määränpäähän.
Kälviän Siirtolaiset 1853-1939 teoksessa on tilastotietoa asiasta.
Kälviältä lähteneitä oli yhteensä 1659 henkeä ja suurinta muuttoliike oli vuosien 1880 ja 1913 välisenä aikana. Lähtijöiden määrä oli huomattava verrattuna silloiseen asukaslukuun.
Kirjassa ei ollut tutkittu sitä, moniko lähteneistä palasi takaisin Kälviälle matkaltaan.
Erään arvion mukaan heitä saattoi olla 1/4 jopa 1/3 osa lähteneistä?
Sitten kätkölle!
Selvitä aiemman, samalta paikalta alkaneen "Koskelan kantatilamultin loppupisteen koordinaatit"! Vähennä N koordinaatin asteen osista 474 ja E naatista vastaavasti 60.
Maasto terrain vaihtelee, ... myös, vallitsevien olosuhteiden mukaan.