NAKKILAN MAISEMAN KOLMIJAKO
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä on monikätkö, jonka tarkoituksena on edustaa Nakkilan maiseman kolmijakoa. Kätkön idea on seuraava: Annetut koordinaatit vievät ensimmäiselle pisteelle. Siellä on piilotettuna seuraavan paikan koordinaatit jne. Kätköpurkit ovat kooltaan mikrokätköjä. Lopuksi koordinaatit ohjaavat varsinaiselle kätkölle, jossa on tehtävä. Tehtävän vastaukset voi kirjata logikirjaan. Varsinainen kätköpurkki on tavallinen 0,5 litran pakastepurkki.
NAKKILAN MAISEMAN KOLMIJAKO
by Pirita, Mervi and Students of Nakkila Sixth Form College
Tämä on monikätkö, jonka tarkoituksena on edustaa Nakkilan maiseman kolmijakoa. Kätkön idea on seuraava: Annetut koordinaatit vievät ensimmäiselle pisteelle. Siellä on piilotettuna seuraavan paikan koordinaatit jne. Kätköpurkit ovat kooltaan mikrokätköjä. Lopuksi koordinaatit ohjaavat varsinaiselle kätkölle, jossa on tehtävä. Tehtävän vastaukset voi kirjata logikirjaan. Varsinainen kätköpurkki on tavallinen 0,5 litran pakastepurkki.
NAKKILAN KIRKKO
Nakkilan kirkko on aina sijainnut keskeisellä paikalla ja on merkittävä Nakkilan rakennetussa maisemassa. Samalla paikalla on sijainnut jo ensimmäinen vuosina 1763- 1764 rakennettu kappelikirkko. Kappelikirkko jouduttiin laajentamaan vuonna 1861 ristikirkoksi.
Vanha puukirkko kuitenkin purettiin ja sen tilalle rakennettiin vuosina 1935- 1937 basilikatyylinen kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen ja kirkko edustaakin funktionalismia Suomessa parhaimmillaan. Kirkko saatiin rakennettua paikallisen J.W. Suomisen lahjoituksilla ja se vihittiinkin käyttöön 26.6.1937.
Kirkkotarhasta löytyy monia muistomerkkejä. Viereisellä Seurakuntakodilla onkin kivipaasi erityisesti paikallisille vuosina 1939- 1945 kaatuneille sotilaille.
ARANTILAN KOSKI
Arantilan koski sijaitsee Nakkilassa, Kokemäenjoessa. Koski on padotun Kokemäenjoen suurin. Kokemäenjoki on ollut satojen vuosien ajan merkittävä kauppareitti ja on tuonut elannon jokivarren kalastajille. Joen runsaaseen kalastoon on kuulunut muun muassa merilohi, vaellussiika ja Nakkilan vaakunassakin esiintyvä nahkiainen. Koski on merkittävä nähtävyys sillä koski on läntisen Suomen suurimpia. Se on säilyttänyt asemansa nähtävyytenä siitä huolimatta, että se on viimeisen 200 vuoden aikana useasti muuttanut muotoaan ihmisen tarpeiden mukaan. Erityisen paljon koskea on muutettu tulvien välttämiseksi ja tukinuiton helpottamiseksi. Viimeksi koskea on muokattu syksyllä 2003 jolloin sitä muokattiin vastaamaan paremmin kalaston, veneilyn ja uimareiden tarpeita. Maisematyyppinä koski edustaa luonnon maisemaa. Arantilan koskessa on viime vuosisadan alusta ollut Nakkilan ainoa joen ylittävä silta.
Alkuperäinen silta oli sen aikaisen kirkkoherran, Antti Perheentuvan, ostama käytetty rautatiesilta. Nykyisin joen ylittää betonirakenteinen silta. Arantilankoskella voit kesäaikaan nähdä runsaasti lohikaloja havittelevia kalastajia tai jopa koskenlaskijoita. Kesäisin kosken rannalla palvelee Ravintola Lohiranta. Arantilan koskesta hieman alavirtaan sijaitsee Nakkilan yleinen uimaranta.
LEISTILÄ
Leistilän kylä on asutettu varhaiskeskiajalla. Se on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja rakennukset ovat iäkkäitä. Kulttuurimaisemallisesti kylä näyttäytyy edustavasti Pori – Helsinki tielle kapean peltomaiseman takaa. Suurimmat viljelysmaat sen sijaan löytyvät kylän länsipuolelta akselilta Tattara – Leistilä – Masia. Leistilän rakennuksista mainittavimmat ovat:
- Jaakola, jonka päärakennus on vuodelta 1850 ja se edustaa uusrenessanssi tyyliä. Kivinavetta on vuodelta 1901 ja vanha viskurihuone on säilytetty museona.
- Knihti, päärakennus on vuodelta 1900. Pihalla on kaksi 1800-luvun aittaa, tilaa ympäröi tiivis kuusiaita.
Kylätie Villilästä kohti Hormistoa kulki tuolloin aivan nykyistä linjaa myöten. Keskellä kylää on risteys, jossa Hormistontie haarautuu kohti Palojokea ja Tattaraa.
Vuonna 1777 päättivät nakkilalaiset talolliset kuivattaa Leistilänjärven. Esikuvana oli hieman aiemmin prof. Kraftmanin johdolla aloitettu Lattomeren kuivatus. Aluksi Leistilänjärvi saatiin kuivumaan vain vesiperäiseksi niityksi. Kuivatusuoman saamiseksi oli räjäytettävä suuria määriä kalliota. Viime sotien aikana kuivatustyö vietiin vankityövoimaa käyttäen päätökseen ja Leistilänjärvestä saatiin n. 1500 hehtaaria viljelysmaata, joka luovutettiin siirtoväelle.
THE DIVISION INTO THREE OF NAKKILA LANDSCAPE
This is a multi-cache, the purpose of which is to represent the division into three types of the landscape in Nakkila. The idea of the cache is the following: the given coordinates take you to the first point. There you will find the coordinates of the next place etc. The cache containers are of a micro cache size. In the end, the micro caches guide you to the breeding cache that includes an exercise. The answer to the exercise you can write in the log book. The breeding cache container is a common 0,5 litre freezer container.
NAKKILA CHURCH
Nakkila church has always been located in a central place, and it is very remarkable in the built-in landscape of Nakkila. The first chapel, built in 1763- 1764, was situated on the same site
The old wooden church was however demolished and replaced by a basilican church, built in 1935- 1937. It was designed by an architect called Erkki Huttunen and represents the functionalistic style at its best. The church was built with the help of the donations by the local J.W. Suominen and it was consecrated 26. June. 1937.
There are many different monuments in the churchyard. Near the church there is a monument for the local soldiers that died in the World War II between 1939 and 1945.
ARANTILANKOSKI RAPIDS
The great Arantilankoski rapids are located in the municipality of Nakkila. Arantilankoski rapids are the largest rapids in the dammed river Kokemäenjoki. River Kokemäenjoki used to be a very important commercial route, and it gave the livelihood for fishermen of the riverside. The well-stocked river used to give a lot of salmon and whitefish. There also lives a delicious little creature called the river lamprey. The rapids are a very important sight because they are among the largest rapids in Western Finland. The rapids have preserved their status as a sight, despite the fact that they have changed their shape many times. The last time they were tilled was the autumn of year 2003. This was done to satisfy the needs of fishing, boating and swimming. As to the landscape type, Arantilankoski represents a natural landscape. The only bridge across the river Kokemäenjoki in Nakkila is situated at Arantilankoski since the beginning of the 20th century. The original bridge was an old railway bridge, supplied by the vicar of that time, Antti Perheentupa. Nowadays there is a concrete bridge there. In the summertime you can see lots of fishermen, trying to catch big salmon, and even rapids shooters at the Arantilankoski rapids. The Restaurant Lohiranta is also open during the summer.
LEISTILÄ
The village Leistilä was populated in the early Middle Ages. It has maintained its traditional structure, and the buildings are aged. One gets a good picture of the cultural landscape of Leistilä behind a narrow strip of fields from the Pori-Helsinki highway. The largest cultivated areas can be found in the Western side instead on Tattara-Leistilä-Masia axis. The most remarkable buildings in Leistilä can be found at:
- Jaakola. The main building originates from year 1850 and represents the New Renaissance style, the cowshed, which is made of stone, originates from year 1901. The old drying barn operates as a museum.
- Knihti. The main building originates from year 1900. There are two storehouses from the 19th century in the yard. The yard is surrounded by a dense spruce hedge.
The village road from Villilä to Hormisto ran exactly the same route those days as it does today. There is a crossing in the middle of the village where the road to Hormisto branches towards Palojoki and Tattara.
In 1777 the house owners of Nakkila decided to drain the lake Leistilänjärvi. As an example they had the drainage of Lattomeri led by Mr. Kraftman, a professor, a bit earlier. At first they only managed to drain the lake Leistilänjärvi into wet meadows. To get a drainage channel they had to blow up a great amount of cliffs. During the World War II the drainage work was completed using prisoners of war as the labour. The lake gave ca 1500 hectares of arable land which was conveyed to the evacuees.
Additional Hints
(No hints available.)