Medieval Finland 3 - Vallis Gratiae Traditional Cache

This cache has been archived.

Kärkö: Purkki oli tosiaan vaeltanut alkuperäiseltä paikaltaan usean metrin. Panemme tämän kuitenkin arkistoon kun on niin kaukana jokapäiväisiltä reiteiltämme. Kiitos kävijöille.

More
Hidden : 12/11/2005
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Keskiajalla täällä sijaitsi Birgittalaisluostari - A medieval bridgettine convent

Täljen vuoden 1438 kirkolliskokous teki ehdotuksen nunnaluostarin perustamisesta Maskuun. Unionikuningas Kristoffer Baijerilainen allekirjoitti 23.8.1443 Kööpenhaminan linnassa Raision Ailostenniemelle rakennettavan birgittalaisluostarin vahvistuskirjeen.

Jo vuonna 1440 Maskun Stenbergaan oli valmistunut Vallis Gratiaeksi nimettyyn paikkaan birgittalaisluostari. Koska seutu osoittautui epäterveelliseksi, ryhdyttiin toimeen uuden paikan löytämiseksi. Sopivaksi katsottiin lahjoituksena saatu Raision Ailostenniemi, jonne vuosina 1443 - 1462 rakennettu luostari ja sen ympärille muodostunut kaupunki perivät Maskulta nimen Vallis Gratiae.

Turun hiippakuntaan perustettu luostari oli valtakunnan toinen birgittalaisluostari. Birgittalaisen sääntökunnan emäluostari sijaitsi Ruotsissa Vadstenassa ja Naantalin luostarin asioita hoidettiin myös Vadstenasta käsin.

Pyhä Birgitta oli virallinen pyhimys, jonka palvonnalla oli valtakuntaa yhdistävä merkitys. Oman pyhimyksen myötä pyhiinvaellukset myös Suomesta lyhenivät, sillä Vadstena on oleellisesti lähempänä kuin esimerkiksi Santiago de Compostela. Turun piispojen ja heidän hiippakuntansa papiston suhtautuminen Pyhän Birgitan ja hänen ystäväpiirinsä kultin leviämiseen oli myönteistä.

Birgittalaissisaret keskittyivät luostarissa Raamatun lukemiseen, mietiskelyyn, katumukseen ja rukoukseen, mutta myös puutarhanhoitoon ja koruompeluun. Sukkien ja käsineiden kudonta levisi luostarista ammattimaisena taitona kaupunkilaisten keskuuteen, joten nunnat loivat Naantalin seudulle kukoistavan tekstiilituotannon. 1440-luvulta peräisin oleva luostarikirkko on ainoa jäljellä oleva rakennus birgittalaisluostarista. Luostari oli kaksoisluostari, jossa oli 60 nunnaa ja 20 munkkia ja maallikkoveljeä. Kirkko oli yhteinen, mutta nunnien ja munkkien asuinsijat olivat erillään toisistaan. Naantalin luostari oli Turun tuomiokirkon kilpailija lahjoitusten ja pyhiinvaellusmatkojen suhteen.

Naantalin luostarissa oli kehitetty varsin pitkälle lääkekasvien ja -yrttien viljely ja käyttö. Nunnille opetettiin kasvien käyttöä lääkkeenä ja sairauden hoitoa. Luostarilla oli lääkekasvien ja -yrttien käyttöön oma ohjekirjansa Nadhen dals closter book, jota säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Naantalin luostarin kirja on julkaistu kokonaisuudessaan Kerttu Peldanin kirjassa Suomen farmasian historia. Luostarin yhteydessä oli myös Pyhän Hengen talo eli vanhainkoti. Luostarille kertyi lahjoituksia eri osista maata Pohjanmaata ja Karjalaa myöten, ja lahjoittajien joukossa oli aateliston ohella porvareita ja talonpoikiakin. Luostari oli lähellä kansaa, sillä kansa sai tulla sunnuntaisin Naantalin luostarikirkkoon kuulemaan kansankielistä saarnaa.

Naantalin luostarin toiminta lakkasi 1500-luvun lopulla.

Kesällä 2005 kirkon välittömässä läheisyydessä on suoritettu arkeologisia kaivauksia, joista voi lukea lähemmin täältä: www.muuritutkimus.com/arkeologia/naantali2005a.html

A bridgettine convent was founded here in 1446 by the permission Union king Cristopher of Bavaria. The convent was closed in the end of 1500´s.

free counters

Additional Hints (No hints available.)



Advertising with Us

Inventory

There are no Trackables in this cache.

View past Trackables

What are Trackable Items?

Bookmark Lists

View all bookmark lists...