Kalannin kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, joka oli Norjan kuningas vv. 1015-1030. ja jota myöhemmin alettiin kunnioittaa pyhimyksenä. Kuningas Olavi on käynyt Suomessa jo ennen kuin Ruotsin kuningas Erik ja Pyhä Henrik tekivät ensimmäisen ristiretken v. 1154.

Pyhän Olavin kirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla. Aikaisemmin paikalla oli jo puukirkko ja nykyinen kivisakaristo. Kivinen runkohuone rakennettiin vähitellen puisen kirkon ympärille. Näin seurakunta saattoi jatkuvasti kokoontua kirkkoonsa pitkän rakennusvaiheenkin aikana.

Läheiselle saaristoalueelle oli jo aikaisemmin 1100-luvulta lähtien rakennettu 4 pientä kirkkoa. Ne sijaitsivat Putsaaressa, Velluan kirkkomäellä, Kodjalassa ja jokilaakson Villilässä. Myöhemmin tuli tarpeelliseksi rakentaa alueelle yksi suurempi pääkirkko – ”Uusi kirkko” neljän vanhan tilalle. Tästä mm. johtuu Kalannin entinen nimi, Uusikirkko.

Kalanti-nimi on ollut käytössä vuodesta 1936 alkaen. Kalannin kirkossa on runsas maalauskoristelu, jonka on tehnyt 1470-71 Pietari Henrikinpoika (Petrus Henriksson). Kalannin kirkon maalaukset ovat olleet alkuna sille maalaustyylille, jota tavataan monissa Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa, esim. Laitila, Taivassalo, Parainen ja Perniö. Siksi puhutaankin Pietari Henrikinpojan eli Kalannin koulukunnasta.

Suomen kuuluisin alttarikaappi, Neitsyt Marian elämää esittävä, joka on nykyisin Helsingin kansallismuseossa, on kotoisin Kalannista. Tämän kuuluisan Pyhän Barbaran alttarikaapin maalaukset ovat hampurilaisen mestari Francken työtä n. vuodelta 1410. Alttarikaappia pidetään Porvoon Sifridus-kalkin ohella keskiajan taideaarteistamme arvokkaimpana.

Lähde: Kotiseutuni Varsinais-Suomi, Vaasa Oy:n Kirjapaino, Vaasa, 1982.

Olavi Pyhä

Olavi kääntyi kristinuskoon Ranskassa 1013. Norjaan palattuaan Olavi ryhtyi puhumaan kristinuskon puolesta. Olavi kuoli taistelussa 29.7. 1030, josta on almanakoissamme muistona Olavin päivä.

Kuolemansa jälkeen Olavi alkoi tehdä ihmeitä parantamalla haavoja ja sairauksia. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1031.

Suomessa Pyhälle Olaville omistettiin luostarin lisäksi mm. Olavinlinna sekä useita kirkkoja, mm. Yläneen, Lemun, Kalannin ja Tyrvään kirkot. Turussa Pyhään Olaviin liittyvät luostarin raunioiden lisäksi Pyhän Olavin alttari Tuomiokirkossa sekä esimerkiksi nimet Olavinpuisto, Olavin krouvi, St. Olofsskola, ja Olavintie.

The church of Kalanti (former Uusikirkko) was built at the end of 1300´s.

This church was dedicated to St. Olof, who was the king of Norway 1015-1030.