1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimi Kalliossa Eläintarhan
alueella useita sokeainlaitoksia: sokeainkoulu (Ensi linja 1),
Sokeainkoti (Blindhemmet) sokeille tytöille ja naisille, työkoti
sokeille miehille ja kirjasto. Nämä toimivat ylhäisönaisten
hyväntekeväisyyden turvin. 1890 perusti senaattorin tytär Cely
Mechelin "Kirjoja sokeille - Böcker åt de blinda"-yhdistyksen,
jonka tarkoituksena oli hankkia pistekirjoituskirjoja sokeille.
Kirjasto aloitti toimintansa 1894 ja toimi alkuun sokeiden
naisten työkodin kanssa samoissa tiloissa. Kirjat jäljennettiin
käsin pistimen ja taulun avulla aina 1930-luvulle asti, jolloin
saatiin pistekirjoituskoneet. Kirjasto muutti vuonna 1906 tähän
Aspelinin ja Neoviuksen suunnittelemaan jugend-huvilaan. Huvilan
rakennutti "Sokeain ystävät"-yhdistys ja kirjaston lisäksi
rakennuksessa toimi sokeiden miesten työlaitos.
Kirjaston kokoelma oli pääosin ruotsinkielinen, mutta myös suomi
ja esperanto olivat hyvin edustettuina. Kirjoja lainattiin
Helsingin lisäksi myös muualle Suomeen. Suosituinta lukemista
olivat kaunokirjallisuus, matkakirjat ja kotimaiset hartauskirjat.
Pistekirjojen rinnalle tulivat 1955 äänikirjat. Kirjasto muutti
Eläintarhasta 1964 Uudenmaankadulle ja nykyään Celia -
Näkövammaisten kirjasto löytyy Itäkeskuksesta.
Muistona kirjaston ajoista rakennuksen seinässä Ensi linjan
puolella on teksti "Bibliotek för blinda - Sokeiden kirjasto" ja
Eläintarhantien puolella "Valoa sokeille - Ljus åt de blinda".
Nykyään tiloissa toimii päiväkoti ja Helsingin kaupungin
työllistämiskeskus.
------------------------------
In the end of 19th and beginning of 20th century there were many
institutions supporting blind in Kallio Eläintarha district: school
(Ensi linja 1), home for blind girls and women, workhome for blind
men and library. They were result of charity of genteel women. In
1890 founded Cely Mechelin assosiation to get Braille books for
blind.
The book borrowing started in 1894 and library was in same
building as the workhome for women. Books were copied by hand until
1930s when the library got Braille typewriters. Library moved into
this jugend-style cottage designed by architects Aspelin and
Neovius in 1906. In the same building there was also workhome for
men.
Most of the books were in swedish but there were also books in
finnish and esperanto. Books were borrowed also to other parts of
Finland. Popular reading was fiction, travel books and finnish
devotional books. In 1955 came first talking books. Library moved
away to Uudenmaankatu in 1964 and nowadays it is in Itäkeskus.
As a remainder of past there is still text in the wall of
Eläintarha cottage saying "Library for blind" in swedish and
finnish and on other wall reads "Light for blind". Nowadays there
is kindergarten and employment center of city of Helsinki.
Lähteet/References: Koskinen, Juha: Kallion historia ja/and
Celia - Näkövammaisten kirjasto
Ensimmäisen kätköni omistan Suurnesulle, joka sytytti
kätköilykipinän.
I dedicate my first cache to Suurnesu who introduced geocaching to
me.