Turun jäähallit 1/4.
Vuonna 1962 käyttöön vihitty Kupittaan tekojäärata oli
valtakunnan ensimmäisiä. Pelkkä laadukkaalle jäälle pääseminen,
vaikka ilman kattoakin, oli jo suuri edistysaskel turkulaiselle
jääurheilulle. Kupittaa oli myös ensimmäinen stadion-tyyppinen
areena katsomoineen, kuuluttamoineen, valaistuksineen ja
pukukoppeineen koko Suomessa. Yleisön kannalta se oli hyvällä
paikalla lähellä keskustaa.
Rataa alettiin kattaa syksyllä 1973 siten, että päädyt olivat tuon
kauden auki. Sade ei päässyt sisälle, mutta pienelläkin tuulella
paikka oli varsinainen tuulitunneli. Seuraavaksi kaudeksi päädytkin
saatiin pystyyn ja syntyi Turun ensimmäinen jäähalli, jota kylläkin
kutsuttiin koko elinaikansa jääladoksi. Joka tapauksessa pelaajan
kannalta Kupittaa oli hieno paikka, yleisö oli lähellä ja tunnelma
hyvä. Jää oli hallin viime hetkiin asti Suomen parhaita.
Väliaikaiseksi tarkoitettu halli purettiin lopulta vasta vuonna
2005, kun sen rakenteet alkoivat jo olla viimeisillään - pienikin
lumikuorma hallin katolla viimeisinä vuosina olisi aiheuttanut
sortumisvaaran ja käyttökiellon. Tilalle rakennettiin uusi
Kupittaan pyhättö, jota voi jo kutsua jäähalliksi. Sitä
tituleerataan myös monitoimihalliksi, mutta toistaiseksi kaikki
käyttö on ollut jäähän liittyvää. Kaukaloita on kaksi vanhan yhden
sijaan.
Uuden Kupittaan hallin katsojakapasiteetti on 3000 katsojaa
edellisen 5500 (aiemmin seisomakatsomolla jopa 8800) sijaan. Hallin
koko merkitsee sitä, että jo vajaan kahdentuhannen katsojan
seuratessa peliä tunnelma on tiivis. Katsomoprofiili on saman
kaltainen kuin vanhan hallin. Kaikkinensa voi todeta, että vanhan
Kupittaan henki saatiin siirtymään uuteen.
Hallissa pelataan muunmuassa ringeten ja kaukalopallon SM-sarjaa
sekä jääkiekon Mestistä.
Kätkö ei ole hallin sisätiloissa.
www.kupittaa.fi
