Lokalahden kirkko , The Church of
Lokalahti
Kirkon lyhyt historiikki
Jo varhaiskeskiajalla Lokalahti oli
Vehmaan seudun ruotsalaisasutuksen kirkkopaikkana. Uskottavalta
tuntuu, että Lokalahdella olisi ollut kappeli jo pian sen jälkeen,
kun kristittyjä ruotsalaisia oli muuttanut tänne vuoteen 1000
mennessä. Lokalahden ensimmäisestä pyhäköstä on käytetty esim.
viikinkikirkko –nimitystä. Tämä alueen länsiosan kappeli
tai saarnahuone on ollut todennäköisesti nykyisen kirkon
paikalla.
Lokalahden alueesta muodostui vähitellen Vehmaan
kappeli. Tämä tapahtui varmasti v. 1490, kun piispa
Mauno Särkilahti vihki hautausmaan ja
kartanonomistajat Gunnar Eilifinpoika ja Albrekt
Henrikinpoika Görszhagen rakennuttivat Pyhälle
Katariinalle vihityn puisen kappelin nykyisen kirkon paikalle.
Tämän kirkon muotoa ei tunneta, mutta monet nykyisessä kirkossa
olevat puuveistokset, joista voi mainita mm. Pyhä Anna
kolmantena ja Isä Jumala –veistokset, ovat
peräisin jo tästä kirkosta.
Vuonna 1639 rakennettiin uusi puukirkko vanhan
(ilmeisesti rappeutuneen) kappelin paikalle. Luultavasti juuri tätä
kirkkoa varten on valmistettu nykyisinkin kirkossa oleva
saarnatuoli. Samoihin aikoihin Lokalahdesta tuli ensimmäisen kerran
itsenäinen kirkkoherrakunta. Tämä itsenäisyys kesti vain v:een
1691, jolloin liityttiin taas Vehmaaseen
kappeliseurakuntana.
Nykyinen kirkko on Lapin lukkarin Joh. Höckertin
piirustusten mukaan rakennettu v. 1763. Sen sisustuksen maalasi v.
1769 kirkon valmistuttua uusikaupunkilainen Gabriel
Prychteen. Merkittävimmät korjaustyöt kirkossa on tehty v. 1857
lääninarkkitehti G.Th.P.Chiewithin ja 1950-luvulla
arkkitehti Totti Soran suunnitelmien pohjalta. Viimeisimmät
kirkon sisätilan muutostyöt on tehty 1990 –luvulla. Kirkon
ulkomaalausta on usean kerran uusittu, se on ollut kahdessakin
vaiheessa punainen. V. 1904
kirkko maalattiin harmaaksi ja myöhemmin vihertävän sävyiseksi.
Paanukatto jouduttiin purkamaan v. 1926 ja korvaamaan
peltikatolla. Kesällä
2006 kirkko kunnostettiin päältä ja se sai myös yhden aikaisemmista
sävytyksistä.
Erikseen on mainittava puinen kellotapuli, joka on
paljon kirkkoa vanhempi – ehkä jo 1500 luvulta. Tapuli on
ruotsalaistyylinen, muoto keskiajalta. Kelloista isommassa on
latinankielinen teksti: Vuonna 1691. Yksin Jumalalle
kunnia; pienempi kello on v:lta 1866. Niitä soitetaan
edelleen käsin.
Seuraava Lokalahden seurakunnan itsenäistyminen tapahtui
keisarillisen senaatin päätöksellä v 1905, mutta käytännössä vasta
v. 1931, jolloin Reino Varesta tuli seurakunnan
pitkäaikainen kirkkoherra – hän palveli täällä aina
eläkkeelle siirtymiseensä asti v. 1967.
Vuoden 1981 alusta kuntaliitoksen yhteydessä Lokalahden seurakunta
yhdistyi Uudenkaupungin ja Pyhämaan seurakuntien muodostamaan
Uudenkaupungin seurakuntayhtymään. Nyt Lokalahden seurakunta elää
näiden seurakuntien (lisäksi
Kalanti) kanssa täydellisessä
yhteistaloudessa.Seurakunnan
jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 1000 ja sen toiminnan toisena
keskuksena kirkon välittömässä läheisyydessä on v. 2000 valmistunut
seurakuntakoti Paanula. Samalla paikalla on 1960 luvulle
asti ollut vanha pappila.
Hautausmaa - Kirkon
ympärillä on ainakin vuosina 1833 ja 1868 laajennettu hautausmaa,
jota ympäröi suurista kivilohkareista v.1833 ladottu muuri.
Porttiaukko eteläpuolella välittömästi tapulin edessä, v. 1910
rakennetut kiviportaat, toiset aukot etelämuurin länsiosass
ja kaakkoiskulmassa. Ennen vuotta 1830 oli hautausmaa huomattavasti
pienempi, ja aitaus oli salvattu hirsistä. Uusi hautausmaa tehtiin
v. 1894 n. 400 m:n päähän kirkosta Uuteenkaupunkiin johtavan tien
vasemmalle puolelle. Tätä hautausmaata laajennettiin 1990
–luvulla.
Lähde: Uusikaupunki,
Lokalahdenkirkko
Tämä kätkö on "Maammo
GCGN35" kätkön toukkakätkö.