Rauduskoivu (Betula pendula) on tuulipölytteinen koivukasveihin
(Betulaceae) kuuluva puu. Se esiintyy luontaisena laajalla
pohjoisen Euraasian yli Euroopasta Itä-Aasiaan ulottuvalla
alueella. Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia,
karvattomia ja kolmiomaisia. Runko on paksu ja rosoinen.
Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti
25 metrin pituiseksi. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet
lähes 40-metrisiä. Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat
karheapintaisia, hieskoivun sileitä. Rauduskoivun riippuvaoksaista
muotoa nimitetään riippakoivuksi.
Koivujen pahoja lahottajia ovat mm. muodoltaan kaviomainen
taulakääpä Fomes fomentarius sekä yksivuotinen, pehmeä
pökkelökääpä. Koivujen juurisieniä ovat mm. lehmäntatti, koivun
punikkitatti ja karvarousku eli karvalaukku. Koivunlehdillä,
varsinkin nuorissa taimissa, on yleisesti koivunruostetta.
Asutuilla seuduilla hieskoivun oksilla on tuulenpesäsientä Taphtina
betulina.
Koivua käytetään saha-, vaneri-, parketti- ja
huonekaluteollisuudessa. Koivua käytetään yleisesti lisäksi mm.
koriste- ja käyttöesineissä sekä soittimissa. Korkean lämpöarvonsa
takia koivu on suosittu polttopuumateriaali, koska se ei räisky ja
palaa tasaisesti. Koivu on myös ksylitolin raaka-aine.
Lähteet ja lisätietoja: Wikipedia, Compuline,
Fagerstedt, K., Pellinen, K., Saranpää, P. & Timonen, T. 2004.
Mikä puu - mistä puusta. Helsinki. Yliopistopaino.
