Tämä kätkö vie sinut tutustumaan Keravan alueen historiaan
kotiseutumuseon avulla. On suositeltavaa tutustua museoalueeseen
muutenkin. Kätkön löytääksesi sinun ei tarvitse tehdä mitään
luvatonta tai vaarallista.
KERAVAN MUSEON HISTORIAA
Vanhimmat tiedot asutuksesta Heikkilänmäellä ovat vuodelta 1543,
jolloin maakirjoihin merkittiin talojen osuudet kylien yhteismaista
ja muista etuuksista. Heikkilä on Yli-Keravan vanha maakirjatalo
nuomero 4. Ennen isoa vihaa Heikkilä oli varsin vauras talo ja
vielä 1780 Heikkilän pinta-ala oli 190 hehtaaria, josta metsää oli
137 hehtaaria ja peltoa 51 hehtaaria.
1700-luvun jälkipuoliskolla talo jaettiin kahtia.
Ali-Heikkiläksi nimitettyä tilaa alkoi isännöidä Juho Juhonpoika.
Hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Helenius. Ali-Heikkilä
sijaitsi 1900-luvun alkuun asti samassa pihapiirissä kuin
Yli-Heikkilä.
Yli-Heikkilän perhe otti sukunimekseen Helén. Yli-Heikkilän
isäntä Axel Johasson Helén kuoli suhteellisen nuorena vuonna 1863
ja jätti jälkeensä vaimon neljän pienen lapsen kanssa.
Leskirouva Helena Henrikintytär Helén oli tarmokas talon emäntä
ja käytännössä isäntäkin kolmisenkymmentä vuotta. Helenan poika
August alkoi nimellisesti isännöidä Yli-Heikkilää vuonna 1890,
mutta käytännössä tilan asiat päätti Helena-rouva. Talon oli
muutenkin varsin naisvaltainen, sillä Helenan kaksi aikuiseksi
elänyttä tytärtä, Amanda ja Ida asuivat myös Yli-Heikkilässä.
Ida solmi vuonna 1882 avioliiton räätälimestari Emanuel
Löfbergin kanssa. Vuonna 1894 pariskunta muutti asumaan
Yli-Heikkilään. Maatila ei kiinnostanut Löfbergiä, joten Emanuel
perusti sahan ja myllyn rautatien viereen. Kun Helena vuonna 1903
kuoli, alkoi tila pikkuhiljaa mennä rappiolle.
Emmanuel Löfberg kuoli vuonna 1910. Suuri talo jäi kahden
tilanhoitoon tottumattoman naisen, Idan ja Amandan vastuulle.
Amanda oli tällöin 57-vuotias ja Idakin oli yli viidenkymmenen.
Amanda ja Ida alkoivat myydä omaisuuttaan ja tilan päärakennukseen
otettiin vuokralaisia.
Rakennukseen tehtiin kaksi sisäänkäyntiä ja Aimolan perhe muutti
tuvan puoleiseen päätyyn. Amanda kuoli vuonna 1920 ja Ida jäi
yksin. Hänen terveytensä horjui ja hänen kykynsä hoitaa asioita
heikkenivät entisestään. Lääninhallitus määräsi Idalle holhoojan
vuonna 1921.
Ida kuoli lapsettomana vuonna 1926. Tällöin katkesi
vuosisatainen sukuperinne Heikkilässä.
Museo avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo
12-17.
Kesäaikana ke-pe, su, klo 12-17.
Pääsymaksut: Aikuiset 2 euroa, lapset 1 euro. Koulu- ja
päiväkotiryhmät, mikäli ei ennakkomaksua, 20 euroa. Ryhmäopastus
pääsymaksuineen 20 euroa (virka-ajan ulkopuolella 50
euroa).
Ei erillistä maksua vaihtuviin näyttelyihin.
Lisätietoja:
www.kerava.fi/keravanmuseo.asp
ENGLISH
In the centre of Kerava, only a few minutes away from the
railway station, the old Yli-Heikkilä farm buildings provide an
idyllic and rustic atmosphere. The main building is from the end of
the 18th century. The museum lays out the story of life and living
in Kerava from the middle of the last century until the 1930s. The
museum office is open on weekdays from 8 a.m. till 3.45 p.m. - at a
different address, Asemantie 4, tel. 2949 2166 or 2162.
More information from
www.kerava.fi