Kuuluisan, tuuhean ja pallomaisen Keisarinmännyn rungon ympärysmitta on melko tarkkaan viisi metriä. Se on Suomen paksuin mänty ja oksistoltaankin suurin.Se on niin suuri, ettei todeksi usko, ennen kuin itse näkee.
Keisarinmäntyä on kutsuttu myös Rakuunamännyksi. Tarinan mukaan eräs Ruotsi-Suomen armeijan rakuuna olisi piilottanut puun oksistoon vuonna 1808 joukko-osastonsa lipun, jotta venäläiset eivät löytäisi sitä. Suomen joukot olivat silloin peräytymässä ylipäällikkö Klingsporin johdolla Hämeenlinnasta aina Pohjanmaalle saakka.
Perimätiedon mukaan männyn alla olisi Parolan varuskunta-alueelle suuntautuneiden leirivierailujen yhteydessä ruokaillut myös Kustaa III vuonna 1783 ja Kustaa IV Adolf vuonna 1802.Silloin puuta kutsuttiin vielä Kuninkaanmännyksi.Myös Aleksanteri I on ruokaillut puun juurella vuonna 1819.
Kaikkein merkittävin vierailu kehkeytyi kuitenkin keisari Aleksanteri II:n käynnistä. Perimätiedon mukaan myös Aleksanteri II aterioi käyntinsä aikana männyn katveessa. Keisari saapui 29. heinäkuuta 1863 junalla Helsingistä Hämeenlinnaan väkijoukkojen hurratessa suositulle hallitsijalle. Silloin puun läheisyydessä vietettiin kaikkien aikojen juhlat.
Hämeen Sanomien julkaisema kuva vuodelta 1930.
Ota kätkö varovasti ulos piilosta ja laita se takaisin samaan paikkaan. Purkki vaurioituu helposti.