Varvaara
Aamuhämärissä mikä tuolla
vilkkuu,
Aarnituli
aarrehaudan yllä?
Kuule,
siellä kultarahat kilkkuu!
– Totta,
siell’ on aarrekätkö kyllä.
Aarteenhaltija
ei tosin ole noita.
Varvaara
on
vainen, aarteet piirakoita,
munkkeja
ja mitä mieli halaa.
Monen
suuhun monta herkkupalaa.
”Munkki
tänne! – ”Tänne ranskanpulla!”
Kauppa
käy. ” Hei tänne, kiire mulla!”
”Tässä
markka!” – ”Kiitos!” – ”Rahat täällä!”
”Kiitos!
Pojat tänään
onkin ostopäällä.”
–
”Munkki tänne!” – ”Tänne ranskanpulla!”
"Tänne
piirakoita, kiire oisi
mulla!”
– Päivä
valkenee, ja puhdehämy haihtuu.
Aamun
runo päivän proosaan vaihtuu.
Varvaarakin
kopat kärryyn latoo,
lyhdyn
sammuttaa ja päiväks´
poies
katoo.
– Mutta
illalla taas aarnituli vilkkuu,
munkit
hupenee ja
markanrahat kilkkuu.
(Tekijä tuntematon, lainaus RUK:n 17.kurssin
julkaisusta vuodelta 1930)
Varvara
Schantin
(10.11.1870-13.3.1941) oli haminalainen
nainen, joka Kadettikoulun sijaitessa Haminassa toimi
kotiompelijattarena. Kadettikoulun lähdön jälkeen
Varvara siirtyi 1918 Aholaisen
leipomotuotteiden kauppiaaksi ja 1920- ja -30-luvuilla kauppasi
RUK:n oppilaille (kurssit 1- 43) pullia, piirakoita ja muita
tuotteita kärryistään, säällä kuin säällä. Hän kulki kärryineen
oppilaiden luo myös maastoon, muttei kuitenkaan ollut pelkkä
pullamummo, vaan tiesi tarkkaan reserviupseerikoulun asioita ja
toimi oppilaille tukena ja jopa äidin korvikkeenakin sydämellisiä
neuvoja tarpeen tullen jakaen. Kerrotaan joidenkin nuorempien
opetusupseerienkin käyneen tiedustelemassa
Varvaralta kurssien päättymispäivää,
antennipuiden sijaintia ja konekiväärien suuntauksia.
Varvara
on itse haastattelussa 65-vuotiaana sanonut
näin:” - - Tahtoisin aina
elää poikien lähellä, se muodostaa minun elämäni.
Ihailen heidän reippauttaan
ja sen vuoksi haluan heitä palvella ja auttaa omalla tavallani.
Kiitosta en kaipaa, mutta elämäni suurimpia hetkiä on, kun joku
entinen oppilas Haminassa käydessään poikkeaa tervehtimässä minua.
Yhdessä silloin muistelemme niitä aikoja,
jolloin tämä nyt ehkä jo suurikin herra aamuhämärissä lyhdyn
tuikkeessa suurella asiantuntemuksella valikoi suurinta ’känttyä’
tai meheintä
’parisinpalaa’
koristani.”
(Lainaus RUK:n 26. kurssin julkaisusta)
Näistä syistä erityisesti RUK:n kurssien 1-43.
oppilaat muistavat Varvaran, ja kurssin
25 oppilaat halusivat pystyttää hänelle myös patsaan, jonka on
teräksestä muotoillut Veikko Haukkavaara, ja se on paljastettu
1972.
Kesällä 2009
Varvaraa muistettiin asettamalla laatta
hänen viimeisen kotinsa seinään Haminaan Pikkuympyräkatu 13C:ssä
(kuva alla).
Haminassa on hyödynnetty
Varvaran nimeä ja tunnettuutta jo
pitkään, sillä kaupungista löytyy Kahvila
Varvara, ja myös
LionsClub Haminan naiset käyttävät
Varvara-nimeä.
Syksyn 2009 aikana Haminan teatteri esittää
Varvara-monologin jo kolmannen
tulemisen, jälleen uutena versiona, ja esityksen jälkeen on
mahdollista lähteä Varvara-kävelylle
Haminaan oppaan johdolla.
Koordinaateista löydät Varvaran patsaan ja
toivottavasti myös kätkön, joka on nanokokoinen, joten muista oma
kynä mukaan. MUISTATHAN palauttaa kätkön tarkasti paikalleen.
-----------------------------------------------------------------
[ENG]
This cache introduces historical
person from Hamina. The old lady,
Varvara
Schantin (10.11.1870-13.3.1941) used to
sell pasties, bunnies, friars etc. to
the officer students of Reserve Officer School in 1920’s and -30’s
in mornings and evenings in all weather, and she went in
forestlands too. She also knew many things of school that even all
junior officers didn’t know and was a warm-hearted person, like a
second mother or older sister to the officer students. That’s why
she was very well-known among them, and course 25 wanted to
remember her with statue 1972. On side of the statue you find more
information of this lady in English.
The given coordinates refer to the statue of
Varvara and the cache is a nano, so bring your own pen. REMEMBER to
return the cache carefully.