Telefooni soi Tampereella... Mystery Cache
Telefooni soi Tampereella...
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
(FIN) Telefooni ei soi näissä annetuissa koordinaateissa vaan jossain muualla päin Tamperetta. Ratkaise tehtävä, niin tiedät missä!
(ENG) The telephone does not ring in these coordinates, but somewhere else in Tampere. Solve the mystery and you know where!
Kätkö löytyy koordinaateista
N aa° bc.ddd E 0ee° ff.ggg
jossa
aa = rouva Julia Leander
b = Sandbergin rautakauppa
c = Aamulehden päätoimittaja
ddd = Pispalan kauppa
0ee = talonomistaja Akseli Hanho
ff = rouva Anna Öberg
ggg = Tampereen Työväen Osuuskauppa, Pinninkatu 30
Tässä jo ilmoitettakoon, että loppupisteelle päästessäsi löytämisen pitäisi olla geovainua käyttäen aika helppo juttu, mutta selkeä jästivaara on olemassa, joten suositus on etsiä tätä rauhallisena ajankohtana – aamun tai iltapäivän työmatkaliikenteen seassa voi olla haasteellisempaa. Tarkkasilmäinen voi jopa havaita miten loppupisteen sijainti liittyy mysteeriin. Auton saa lähelle parkkiin ja bussillakin pääsee kätevästi kätkölle. Varothan pudottamasta purkkia, kun laitat sitä takaisin, kiitos! Hämäyksenä jästien osalta voit kokeilla vaikkapa Telefooniisi puhumista!
TELEFOONIN HISTORIAA TAMPEREELLA
(sorry, only in Finnish, lähde: www.elisa.fi)
1870 PUHUVA SÄHKÖLENNÄTIN
Vossikat kopsuttavat kaupungin katuja kuljettaen kiireisiä ihmisiä. Keskustassa rakennetaan, Raatihuoneen tontin Hämeenkadun puolelle nousee kaupunginvankila. Vähäisempiin rikkeisiin sortuneet ihmiskurjat ruoskitaan kaakinpuussa nykyisen Mäntykadun ja Ristikadun kulmassa. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna kaupunki viettää loisteliaasti 100-vuotisjuhlaansa. Suuren rapakon takana Amerikassa skotlantilaissyntyinen puheopettaja Alexander Graham Bell saa vuonna 1876 patentin kehittämälleen sähkömagneettiselle puhelinlaitteelle. Tämä käänteentekevä keksintö, puhuva lennätin eli telefooni tulee pikavauhdilla myös Suomeen. Tampereella ensimmäinen puhelin asennetaan vuoden vuoden 1878 tammikuussa.
1880 TELEFOONI HELPOTTAMAAN ASIOIDEN HOITOA
Vuosikymmenen alussa 1881 Tampere valaistuu. Finlaysonin suuressa kutomosalissa syttyy 150 sähkölamppua. Sähkölennätinmekaanikko, asessori Dan. Joh. Wadén ja merikapteeni, kauppias Frans Nordfors rakentavat puhelinjohtoa "antamaan suojaa väkivaltaa ja tulenvaaraa vastaan ja helpottamaan liikeasian ja muidenkin asiain hoitoa". Nordforsin O.Y. Telefon aloittaa toimintansa 26.5.1882 Raatihuoneen vieressä apteekkari Clayhillin talossa. Wadén luopuu kilpailusta. Keväällä 1883 puhelimia on jo 39, vuotta myöhemmin 54 ja vuosikymmenen loppuessa jo noin 200.
1890 TELEFOONI-OSAKEYHTIÖLLE MONOPOLI
Uusi upea Raatihuone vihitään käyttöön tammikuussa 1890. Myös kauppakoulu ja kulkutautisairaala vihitään käyttöönsä. Uudet kaupunkilaiset parkaisevat ensimmäisen itkunsa Koulukatu seitsemässä, uudessa ja kaupungin ensimmäisessä lapsenpäästölaitoksessa. Raipparangaistus lopetetaan vuosikymmenen lopulla. Kaupunkilaiset kyllästyvät Nordforsin tapaan hoitaa puhelinlaitosta, etenkin korkeisiin hintoihin. Kolmisenkymmentä henkilöä alkaa puuhata uutta puhelinlaitosta ja Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö perustetaankin 1891. Yhtiöt käyvät katkeraa kilpailua kolme vuotta, kunnes 1894 Nordfors vihdoin suostuu myymään O.Y Telefonin Tampereen Telefooni-Osakeyhtiölle. Telefooni-Osakeyhtiöllä on nyt yksinoikeus puhelintoimintaan Tampereella. Puhelimia on tällöin käytössä 326.
1900 PUHELINLAITOS HÄMEENKADULLE
Vuosisadan vaihtuessa alkaa kaupunkiin nousta useampikerroksisia kivitaloja eli "palatseja" yksikerroksisten puutalojen rinnalle. Kaupunki on suurlakon päivinä 1905 maan vallankumouksellisen mielialan keskus. Marraskuun 1. päivänä kaupunkilaiset täyttävät Kauppatorin ja kuuntelevat uhmakkaina raatihuoneen parvekkeelta luettua "punaista julistusta". Kahta vuotta myöhemmin pitkin toria ruputtavat automobiilit. Ja vuonna 1906 pankkiryöstäjä Jan Tshokke järjestää järkyttävän ja verisen nelituntisen kahakan Raatihuoneella. Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö toimii vuokratiloissa Kuninkaankatu 26:ssa. Yhtiö haluaa omat toimitilat ja niin ostetaan Hämeenkatu 26:n kiinteistö vuonna 1906. Puhelimia on käytössä vuosisadan alussa 770, suurlakkovuonna 938. Telefooni-Osakeyhtiön linjamestari Elis Sivén aloittaa kaupungin ensimmäisen uimakoulun 1904.
1910 UUDESSA TALOSSA KESKUSLÄMMITYS
Tampereen Työväen Teatterin toiminta on vakinaistettu jo 1901 ja Tampereen Teatteri rakennetaan 1913. Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö rakentaa 1913 uuden talon Hämeenkatu 26:een. Viisikerroksisessa rakennuksessa on keskuslämmitys ja kaksi sähköllä toimivaa hissiä, tarkoituksenmukaiset tilat puhelinlaitokselle, useita liikehuoneistoja ja toista sataa asuinhuonetta. Puhelimia on tällöin käytössä 1305. Joulukuussa 1914 ilmestyy nidottu "Luettelo Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön tilaajista". Laaja lavantautiepidemia raivoaa talvella 1916. Sairastuneita yli 3000. Ensimmäinen maailmansota pauhaa maailmalla. Sotanäyttämöksi kaupunki joutuu vasta 1918 Kansalaissodan riehuessa maassamme. Kapinoiva Tampere vallataan lopullisesti huhtikuun 6. päivänä 1918. Uhreja 2500. Kaupunkia pommitettaessa 1918 myös puhelinyhteydet kärsivät. Puolestatoistatuhannesta puhelimesta toimii pahimpana aikana vain 16.
1920 OSAKEYHTIÖSTÄ OSUUSKUNNAKSI
Vuonna 1920 Kaupungissa alkaa säännöllinen linja-autoliikenne. Vuonna 1923 alkaa samassa talossa missä Puhelinosuuskuntakin toimii, insinööri Hauvosen lähetysasema, joka lähettää ensimmäisenä Suomessa yleisradio-ohjelmaa. Vuosikymmenen lopulla kaupunki järkyttyy kaksi kertaa. Elokuvateatteri Imatran palo 1927 vaatii 21 uhria. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1929 haaksirikkoutuu matkustajahöyrylaiva Kuru vieden mukanaan aaltoihin 138 henkilöä. Samana vuonna kaupunki täyttää 150 vuotta ja Pyynikin Ilomäki saa uuden punagraniittisen 26 metriä korkean näkötornin. Tampereen Puhelinosuuskunnan perustava kokous pidetään 23.3.1920, saman vuoden syksyllä osuuskunta ostaa Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön kaiken omaisuuden. Puhelimia on 1920 käytössä 2050, viisi vuotta myöhemmin 2384. Kaupunkilaiset saavat myös ensimmäiset puhelinkioskinsa 1925. Ensimmäiset kolme kioskia sijoitetaan Kauppatorille, Asemalle, Tammelan torin laidalle sekä seuraavan vuoden keväällä purjehduskauden alkaessa neljäs Mustalahden satamaan.
1930 UUSI TOIMITALO
Pispala saa erikoislaatuisen vesiliikennelaitoksen, uittotunnelin 1930. Entinen Kirkkotori, sittemmin Kauppatori nimitetään uudelleen, nyt se on Keskustori. Vuosikymmenen lopulla syttyy talvisota ja Tamperetta pommitetaan yhdeksän kertaa, pahimmillaan 110:n pommituskoneen voimin. Tampereen Puhelinosuuskunta ostaa vuonna 1931 tontin silloisen Itäisen kadun (nykyinen Aleksis Kiven katu) ja Hallituskadun kulmasta. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema talo valmistuu 1933. Näissä uusissa tiloissa otetaan käyttöön Puhelinosuuskunnan ensimmäinen automaattikeskus 1.4.1934. Keskus palvelee uskollisesti 53 vuotta. Puhelinnumerot muuttuvat nelinumeroisiksi. Ja koska nimellä ei enää voi soittaa, perustetaan myös numerotiedotuksen erikoispalvelunumero. Puhelinliittymiä on vuosikymmenen alussa 2972, puolessa välissä 3094.
1940 ROLLIKKA TULEE!
Suomi vedetään mukaan 1939 alkaneeseen toiseen maailmansotaan. Tampere säästyy pommituksilta, vaikka ilmahälytykset häiritsevätkin. Sota vaatii noin tuhat tamperelaista uhria. Messukylä liitetään Tampereeseen. Autoja kaupungissa on 1124. Ensimmäinen sarvijaakko eli Rollikka ajaa Härmälästä Suomen Pankin kulmalle 8.12.1948. Vuosikymmenen alussa puhelinlaitosten määrä maassa on suurimmillaan, toiminnassa on yli 800 laitosta. Tampereen Puhelinosuuskunta ottaa ensimmäisen pienen yhtiön helmoihinsa, Pispalan Telefooniyhdistys sulautetaan Puhelinosuuskuntaan 1944. Puhelinliittymiä on vuosikymmenen alussa 4260.
1950 SENTRAALISANTROJEN AIKA ON OHI
Synnytyslaitoksella on vilskettä, Tampereen väkiluku kasvaa 1950-luvulla 25,8 %. Onkiniemessä aletaan valmistaa maankuuluja Atlas-sukkia. Kaupungin satamissa käy vielä 1165 laivaa. Kaduilla huristaa 20 sarvijaakkoa ja 27 diesel-bussia kuljettaen kahdeksalla linjalla vuodessa yli 12 miljoonaa matkalaista. Suuri rottasota käydään 1954. Puhelinliittymiä on vuonna 1959 käytössä 11 588. Uusia keskuksia rakennetaan vauhdilla, mm. Kalevan keskus 1957. Puhelinnumerot muuttuvat viisinumeroisiksi. Maaseutukeskuksien automatisointi alkaa 1957. Ensimmäinen kaukokeskus otetaan käyttöön 1958. "Etusormella" pääsee ensin Toijalaan, sitten kohta Hämeenlinnaan ja Lahteen. Vihdoin myös vuonna 1959 Hyvinkäälle ja Aamulehden mielestä takapajuiseen Helsinkiin. Puhelinluettelossa julkaistaan ensimmäistä kertaa erillinen Ammattiluettelo, joka myöhemmin saa nimekseen Liike- ja ammattihakemisto. Yleisöpuhelimia on käytössä vuosikymmenen lopulla 58. Erikoispalvelunumeroita saadaan lisää, mm. Neiti aika ja Herätys.
1960 NÄP - NÄP - NÄPPÄILLÄÄN!
Aitolahti liitetään Tampereen kaupunkiin 1966. Lapinnimen puuvillatehtaan piippu kaadetaan 1968. Myös useat vanhat arvokkaat rakennukset saavat säälittä väistyä uudisrakentamisen tieltä. Keskussairaala saa ensimmäiset potilaansa 1962 ja Teknillisen korkeakoulun Tampereen sivukorkeakoulu ensimmäiset oppilaansa 1965. Kaupunki havittelee osaa vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskisoista. Kaupunki saakin koko kisat ja niin tehdään pikapikaa myös jäähalli. Tampereen Puhelinosuuskunnan koko toimialue automatisoidaan vuoteen 1964 mennessä. Vuodesta 1967 käytetään keskustan alueella näppäinpuhelinta - ensimmäisenä Suomessa. Ensimmäinen radiopuhelinjärjestelmä otetaan käyttöön 1965. Vuotta myöhemmin valmistuu Rantaperkiön toimitalo. Puhelinliittymiä vuonna 1969 on käytössä 33 558.
1970 ETUSORMELLA MYÖS ULKOMAILLE
Teiskolaisista tulee Tamperelaisia 1972 ja Hervannan rakentaminen alkaa. Rautateillä kaukoliikenne sähköistyy. Myös ilmojen tie aukeaa, kun Pirkkalaan Sorkkalan kankaalle rakennetaan lentokenttä, missä liikenne alkaa 1979. Yksityisautoilijoiden arkipäivää riemastuttamaan tulevat vuosikymmenen puolessa välissä Lappu-Liisat ja ensimmäinen 600-paikkainen pysäköintitalo Kuninkaankadulle. Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Näsinneula rakennetaan 1971, akvaario-planetaario on rakennettu jo paria vuotta aikaisemmin. Särkänniemen huvipuisto neulan juurella aukeaa vappuna 1975. Kuuluisa ennustajaeukko Aino Kassinen povaa sen kaatuvan saman tien, mutta näin ei kuitenkaan käy. Tampereen Puhelinosuuskunnan uusi toimitalo Nalkalaan valmistuu 1979. Ensimmäiset kuusinumeroiset puhelinnumerot otetaan käyttöön 1972. Automaattinen ulkomaanpuhelinliikenne alkaa, vuonna 1974 päästään jo etusormella Ruotsiin. Puhelinliittymien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, 1979 käytössä on 89 690 liittymää.
1980 TINTTI LENNÄHTÄÄ LANGOILLE
Pirkkahalli ja Koskikeskus avataan. Kaukajärvelle rakennetaan soutustadion ja pidetään maailmanmestaruuskisat. Tampereen Puhelinosuuskunnan liittymien määrä ylittää 100 000 vuonna 1981. Vuonna 1982 Tampereen Puhelinosuuskunta täyttää sata vuotta. Tilaajakaapeliverkon yhteenlaskettu paripituus yltää 10 kertaa maapallon ympäri. Lähes puolet uusista puhelimista on näppäinpuhelimia. Samana vuonna 1982 otetaan käyttöön Puhelinosuuskunnan ja koko Euroopan ensimmäisen digitaalinen keskus. Yleisöpuhelimia on yli 1200. Hulppea Tintti lennähtää 1981 Lontoosta Suomeen puhelinyhtiöiden hyväntahdonlähettilääksi.
1990 JOTTA VOISIMME PUHUA ENEMMÄN...
Kaupunki kiemurtelee laman kourissa kuten koko maa. Vuosikymmenen lopulla talous lähtee nousuun. Keskustorilla, kuten kautta koko Suomen, juhlitaan 1995 jääkiekon maailmanmestaruutta. 1.7.1991 TPO tekee taas historiaa. Ensimmäinen GSM-puhelu soitetaan TPO:n pihalta auditorioon kello 10. Ja kaksi tuntia myöhemmin käydään ensimmäinen virallinen puhelu, jonka Harri Holkeri soittaa Helsingistä Kaarina Suoniolle Rosendahlin Ruusulaaksoon. 1996 GSM-tukiasemia on jo sata. Vuonna 1998 matkapuhelinliittymien määrä ylittää jo lankaliittymien määrän. Suuri puhelinnumerouudistus tehdään vuosina 1992-95, kaikki puhelinnumerot muuttuvat seitsemännumeroisiksi. 1996 poistuvat verkkoryhmät, tilalle tulee 12 teleliikennealuetta ja niille 0-alkuiset suuntanumerot. Vuonna 1997 saavat kotikäyttäjät oman verkkopalvelunsa, TPO Internetin. 1998 Tampereen Puhelinosuuskunnasta tulee julkinen osakeyhtiö, Tampereen Puhelin Oyj, joka listautuu pörssiin vielä samana vuonna.
Additional Hints
(Decrypt)
[loppupiste / final cache:] Gbyccn