Oitin Kanuuna Traditional Cache
Woodhill67: Huoltovarmuus heikentynyt,arkistoon.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
"Oitin kanuunan",olympiavoittaja Elmer Niklanderin kotitalon pihaan, harjoituskentän laitaan Santalan nummeen Rutajärven kylässä on pystytetty muistomerkki kesällä 1988.Kätkö on muistomerkin välittömässä läheisyydessä.HUOM.Kätkössä ei ole kynää.
ELMER NIKLANDER
Synt. 19.1.1890 Hausjärvi. † 1942.
"Oitin kanuunaksi" kutsuttu etelähämäläinen maanviljelijä Elmer Niklander on yhä kaikkien aikojen nuorin suomalainen olympiakisojen yleisurheiluun osallistunut miesurheilija. Neljällä mitalillaan ja yhteensä kahdeksalla pistesijallaan hän on myös yksi kaikkien aikojen parhaiten menestyneistä.
Niklander valittiin jo 18-vuotiaana Suomen olympiajoukkueeseen Lontooseen vuonna 1908. Niissä kilpailuissa hän ei vielä onnistunut, mutta jo saman vuoden lokakuussa hän heitti maailmanennätyksen molemminpuolisessa kiekonheitossa. Oikean käden tulos 39,48 olisi olympiakisoissa oikeuttanut mitaliin ja vasemman käden tuloskin 38,33 pistesijaan.
Niklander osallistui olympiakisoihin kaikkiaan neljä kertaa ja voitti niissä neljä mitalia ja oli neljä muuta kertaa pistesijoilla. Kenties kaikkein parhaassa kunnossaan hän olisi ollut vuonna 1916 Berliinin olympiakisoissa, jotka ensimmäisen maailmansodan vuoksi jouduttiin peruuttamaan.
Tukholman olympiakisoissa 1912 Niklander saavutti hopeamitalin molemminpuolisessa kiekonheitossa ja pronssimitalin molemminpuolisessa kuulantyönnössä. Antverpenin olympiakisoissa 1920 nämä hänen parhaat lajinsa eivät enää kuuluneet lajiohjelmaan, mutta Niklander menestyi entistä paremmin voittaen kultamitalin kiekonheitossa ja hopeamitalin kuulantyönnössä. Pariisin olympiakisoissa 1924 hän oli yhä molemmissa lajeissa pistesijoilla.
Tukholman ja Antverpenin olympiakisojen välisenä aikana maailman suurimmat urheilukilpailut olivat vuonna 1914 Malmössä järjestetyt Balttilaiset kisat, joihin osallistuivat kaikki Itämeren ympärysvaltiot Saksaa ja Venäjää myöten. Niklander voitti niissä kolme kultamitalia kuulantyönnössä, kiekonheitossa ja painonheitossa sekä hopeamitalin moukarinheitossa.
Niklanderin uran erityispiirteitä olivat sen pituus ja monipuolisuus. Niklander voitti vuosina 1909-1924 eri heittolajeissa 44 Suomen mestaruutta ja rikkoi 39 Suomen ennätystä. Molemmilla mittareilla hän jätti kauas varjoonsa omat aikalaiskilpailijansa kiekonheiton olympiavoittajat Werner Järvisen ja Armas Taipaleen sekä kuulantyönnön olympiavoittajan Ville Pörhölän.
Maailmanennätyksiä Niklander heitti täyden tusinan. Molemminpuolisen kiekonheiton maailmanennätystä hän paransi seitsemän kertaa ja jalustalta heitetyn antiikkisen kiekonheiton maailmanennätystä kolme kertaa. Meidän polvemme parhaiten tunteman "tavallisen" kiekonheiton maailmanennätyksen hän heitti kahdesti.
1800-1900-lukujen taitteessa pohjoismaisessa urheilussa vaalittiin tasapuolisuuden ihannetta. Niklanderissa tämä ihanne toteutui täydellisimmin. Vuonna 1913 hän heitti molemminpuolisen kiekonheiton maailmanennätyksen 90,13, jolloin oikean käden tulos oli 45,57 ja vasemman käden 44,56. Viimemainittua "huonomman käden maailmanennätystä" ei tiettävästi kukaan ole rikkonut vielä 93 vuotta myöhemminkään.
Werner Järvisen vuoden 1906 Ateenan olympiakisoissa voittama antiikkinen kiekonheitto on niin ikään laji, missä Elmer Niklanderilla edelleen on kaikkien aikojen paras tulos hallussaan. Lisäksi hän heitti useita Suomen ennätyksiä moukarinheitossa ja raskaan 56 paunan painonheitossa.
Noista ajoista olosuhteet ja suoritustekniikat ovat muuttuneet. Niklander työnsi kuulaa vielä pökkäystekniikalla ja heitti kiekkoa aaltotyylillä maapohjaisesta ringistä. Vieläkin vallankumouksellisemmin ovat muuttuneet harjoitusmenetelmät. Niklander pystyi tuloksiinsa "pelkällä kädellä" ilman modernia koko vartalon lihaksistoa kehittävää voimaharjoittelua.
Elmer Niklanderin edustamat seurat olivat Helsingin Reipas v. 1907-1908, Oitin Vapaapalokunnan Voimistelu- ja Urheiluseura 1909 ja Helsingin Kisa-Veikot vuodesta 1910 alkaen. Niklander kuoli syöpään 52-vuotiaana. Hieman ennen kuolemaansa hän hautasi mittaamattoman arvokkaan palkintokokoelmansa maahan eikä sitä ole vieläkään löydetty.
Lähde:SUL
Gepsit ja miinaharavat mukaan,jospa löytyisivät ne kadonneet mitalitkin kätkön ohessa.
Additional Hints
(Decrypt)
Nnygbcrygv.