Skip to content

Seutulan miljöö V, Königstedtin koski ja metsä Traditional Geocache

Hidden : 10/25/2009
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
3 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

FIN: Seutulan miljöö V vie meidät Seutulan kotiseutupolkua pitkin vanhaan metsikköön Vantaan joen varteen, Königstedtin kosken lähistölle, paikkaan josta voit nähdä myös yleisöltä suljetun Königstedtin kartanon. Voit tarvita apuvälineen kätkön saamiseksi.
ENG: Seutula milieu V takes us to the old grove near the Vantaa River. There you can also see the Köningstedt mansion, which is closed to the public. You may need a tool to obtain this cache.

PALAUTATHAN KÄTKÖN SITEN, ETTEI SE NÄY OHIKULKIJOILLE, KIITOS.

FIN: Königstedtin koski ja Linnan joenvarsimetsä
Koskella oli mylly ja saha aina 1890-luvulle saakka, jolloin koko Vantaanjoki perattiin tukinuittoa varten. Sittemmin koski on entistetty. Vastarannalla on joenvarsimetsä, jossa tavataan rehevää lehtokasvillisuutta sekä jalopuita kuten saarnea ja tammea. Saarni on pääkaupunkiseudun lehdoissa harvinainen. Alueella kasvaa myös kookkaita haapoja: eräänkin järeän yksilön läpimitta oli 61 senttimetriä. Haapojen rungoilla esiintyy mm. rustojäkäliä sekä harvinaista puistoripsijäkälää. Myös pystykiurunkannus, valkovuokko sekä kevätlehto- ja lehtoleinikit esiintyvät runsaina. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat lehtopalsami, kielo, kivikkoalvejuuri, sudenmarja sekä metsäkurjenpolvi.

Königstedtin kartano
Riipilän kylässä oli 1600-luvun alussa 13 tilaa, joista yhtenä oli Konungs. Meilbyn Matts Tönneson Creutzhammar sai tiloista kymmenen sotapalkkiona haltuunsa vuonna 1633. Hän yhdisti Konungsiin neljä muuta tilaa. Suuren reduktion jälkeen 1680-luvulla tavalliseksi ratsutilaksi muuttuneen Konungsin omisti kapteeni Johan Köhn, joka aateloitiin 1693 nimellä Köhningstedt. Kartanosta alettiin käyttää tätä nimeä kuitenkin vasta 1800-luvun alussa, kun laamanni ja senaattori Jacob Wilhelm Hisinger osti perintötilan de Carnallin suvulta.

Suomen valtion hallussa Königstedtistä tuli edustustila vuodesta 1961. Presidentti Urho Kekkosen sanotaan pitäneen Königstedtin ulkosaunaa suuressa arvossa. Siellä kylvetettiin valtiovieraita erityisesti 1970-luvulla. Kerrotaan Kekkosen ja Leonid Brezhnevin istuneen ongella kosken lähellä ja pohtineen kansojenvälisiä suhteita. Viimeisin peruskorjaus tehtiin empiretyylin loistoa kunnioittaen 1998 museoammattilaisten opastuksella, suunnittelijoina Antti Ilveskoski ja Risto Lehikoinen. Diplomatia Königstedtissä jatkuu. Vuonna 2005 siellä solmittiin Indonesian Acehin rauhansopimus presidentti Ahtisaaren johdolla.
Lähde: Länsi-Vantaan kaupunkipolut (visit link)

ENG: Königstedt rapids and riverine forest of castle
In early 1600s there was 13 farms in the Riipilä village, one of which was the name of Konungs. Matts Tönneson Creutzhammar (from Meilby) got ten farms in 1633 as a war on bonus. He joined four other farms to Konungs. Major land reform since the 1680's Konungs turned into an ordinary saddle seat. It was owned by Captain John Kohn, who was knighted in 1693 under the name Köhningstedt. Manor, began to be used that name, however, until the early 1800s, when the judge and the senator, Jacob Wilhelm Hisinger bought the farm from the family of de Carnall.

Finnish state-owned manor became a state representative since 1961. President Urho Kekkonen is said to have kept Königstedt outdoor saunas in high esteem. The story goes that President Kekkonen and Leonid Brezhnev sat in angling, near the stream and reflect on the relations between the peoples. Work was done in the guidance of museum professionals. Designers were Antti Ilveskoski and Risto Lehikoinen. The manor was still a meeting place for diplomats. In 2005 there was signed a peace agreement in Aceh in Indonesia by President Ahtisaari to chair.

FIN: Tämä Seutulan miljöö kätkösarja tutustuttaa meidät vanhaan, mutta ehkä ei niin tunnettuun Vantaan kaupunginosaan. Ollaan yhtä aikaa kaupungissa, mutta samalla kauniilla ja eläväisellä maaseudulla. Seutulan nimi yhdistetään usein Helsinki-Vantaan lentokenttään, mutta varsinainen Seutulan kylä on paljon rauhallisempi paikka, kuin mitä lentokentän läheisyyden perusteella voisi luulla.
Seutulan kaupunginosan kohdalla Vantaanjoki tekee suuren mutkan. Joki kiertää hienoja ja korkeita mäkiä. Pohjoinen laakso on loivempi ja muodostaa laajan yhtenäisen viljelyaukean, joka yhtyy Riipilän peltoihin.
Vuoden 1543 maakirjoissa Seutula mainitaan kuuluvaksi Helsingin pitäjän suurimpiin. Seutulan nimen historiaa ei vielä ole täysin selvitetty.
Tarkempi kuvaus Seutulasta löytyy: (visit link)
ENG:
This cache series introduces us to the former, but perhaps not so well-known Vantaa district. There is time for the city, but at the same time a beautiful and vibrant countryside. The name Seutula is often associated with the Helsinki-Vantaa airport, but the actual village is much quieter place than the proximity of airport might suggest.
Vantaa River makes a great bend at Seutula. Hills around the river. The northern valley is less sharp, which joins the fields of Riipilä.
In the 1543 land register Seutula mentioned to be one of the biggest Helsinki district. The name history of Seutula has not yet been fully discovered.

Additional Hints (No hints available.)