Kätköpurkki ei ole annettujen
koordinaattien osoittamassa paikassa, mutta mysteeritehtävän
ratkaisu auttaa sen jäljille.
| Klemolan seisake
Junarata välille Inkeroinen-Hamina rakennettiin teollisuuden
tarpeisiin ja avattiin liikenteelle vuonna 1899. Aluksi ratalinja
oli yksityisen osakeyhtiön omistama, mutta siirtyi valtion
omistukseen vuonna 1916. Pääteasemien lisäksi rataosuudella oli
kolme asemaa, jotka olivat Liikkala, Metsäkylä ja Reitkalli.
Runsaan kilometrin päässä Metsäkylän asemalta Haminaan päin
mentäessä sijaitsi Klemolan seisake, jolla henkilöjunat pysähtyivät
tarvittaessa matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Klemolan
seisake sai nimensä Klemolan tilasta, jonka junarata halkoi
pituussuunnassa kahtia. Kun Summanjoen ylittävä teräsbetonisilta
vuonna 1962 valmistui ja sen myötä ratalinjaus Metsäkylän kohdalla
muuttui, jäi silloinen Klemolan seisake purettavan ratalinjan
varteen. Tilanne korjattiin siirtämällä Klemolan seisake uuden
ratalinjauksen varteen noin 100 metrin päähän entiseltä
paikaltaan.
Henkilöliikenne rataosuudella päättyi vuonna 1968, jolloin myös
Klemolan seisake lakkautettiin tarpeettomana. Tavarajunat
liikennöivät radalla vielä vuoteen 1984 saakka, kunnes Juurikorven
ja Haminan välinen ns. JuHa-rata otettiin käyttöön. Tuon jälkeen
vanha rataosuus purettiin, mutta jäljelle jääneet ratapohjat ja
rautatiesillat tai niiden jäänteet muistuttavat edelleen vanhasta
kulkureitistä. Haminan aseman tiloissa toimii nykyisin
linja-autoasema ja Metsäkylän asema on yksityisomistuksessa. Muut
asemarakennukset on purettu.
Lähteet:
http://vaunut.org
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haminan_rata
|
Annetut koordinaatit johdattavat viimeisimpänä käytössä olleen
Klemolan seisakkeen luo. Laiturin reunukset on vielä hyvin
nähtävissä, samoin kuin uudempi ratalinjaus. Sen sijaan Metsäkylän
kohdalla oleva vanha ratalinjaus alkaa jo maastoutua kasvillisuuden
kätköihin.
Junailutehtävä
Kätköpurkin sijainti selviää, kun junailet kuntoon oheisen
kuvamysteerin ja täydennät sen alla olevat koordinaatit ruuduista
löytämilläsi numeroilla. Tyhjän ruudun numeroarvo on 0.
Kätkökoordinaatit
N [LE] [VY] ° [KE] [FQ] . [LG] [OS] [PM]
E [PI] [KI] [JU] ° [NA] [TR] . [EK] [SK] [FI]
Koordinaattitarkistus
 |
Ohjeet
Junatehtävään on piilotettu kuva, jonka saa esiin värittämällä
kaikki tehtävässä olevat junat valmiiksi. Jokaiseen junaan kuluu
aina yksi veturi ja 0 - 8 vaunua, joista kukin on yhden ruudun
suuruinen. Junan pituus saadaan laskemalla siihen käytettyjen
ruutujen määrä. Jos junaan kuuluu esimerkiksi veturi ja 3 vaunua,
sen pituus on 4.
Ruudukossa on kerrottu lukupareina jokaisen junan alkuruutu
(veturi) ja loppuruutu (viimeinen vaunu). Muiden vaunujen paikkoja
ei ole ilmoitettu, mutta niiden sijainti on selvitettävissä
annettujen tietojen avulla.
Jokaisen junan veturi ja kaikki siihen kuuluvat vaunut tulee
yhdistää toisiinsa seuraavia sääntöjä noudattaen:
- junan veturissa ja sen viimeisessä vaunussa on aina sama
numero
- poikkeuksena on yhden ruudun mittainen juna, johon kuuluu
pelkkä veturi
- junan pituus on ilmoitettu sekä veturissa että viimeisessä
vaunussa
- veturi ja vaunut voidaan liittää toisiinsa ainoastaan pysty-
tai vaakasuunnassa olevista vierekkäisistä ruuduista
- jokainen veturi ja vaunu voi kuulua vain yhteen junaan
- veturissa ja viimeisessä vaunussa on kiinnityspaikka yhdelle
vaunulle
- muissa vaunuissa on kaksi kiinnityspaikkaa
Esimerkki
1) Numerolla 1 merkitty yhden ruudun mittainen juna on pelkkä
veturi.
2) 7 ruudun pituisessa junassa täytyy olla 5 ruutua numeroitujen
ruutujen välissä. Ruudut voidaan yhdistää toisiinsa ainoastaan
yhdellä tavalla.
3) 4 ruudun pituiselle junalle oli alussa useita vaihtoehtoja,
mutta muiden junien valmistuttua ratkaisuja on enää
yksi.
|