Petäjäkoski-KYMIJOKI Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo peruskätkö Kymijoen maisemissa .
Koski on nykyään perattu ja kätköpaikan kohdalla voi huomata vain nopean virtauksen.
Varo jyrkännettä etsiessäsi kätköä
KYMIN LAAKSOSSA
Ilman Kymijokea ei olisi Kymenlaaksoa. Virta on maakunnan symboli ja synnyttäjä. Joen historia on seudun historiaa.
Kymijoki sai alkunsa 6000 vuotta sitten. Jääkauden jälkeen maanpinta kohosi pohjoisessa nopeammin kuin etelässä. Tämän seurauksena Päijänteen virtaussuunta kääntyi pohjoisesta etelään. Uusi ja vallaton lasku-uoma leveni ja haki kulkutietään. Vähitellen virta kuitenkin asettui nykyiseen uomaansa: se jakaantui kahteen päähaaraan, ja nämä edelleen viiteen haaraan.
Virran kanssa seudulta paikkaansa haki myös ihminen. Ensimmäiset asukkaat lienevät saapuneet alueelle jo ennen jokea.
Kulkuväyläksi Kymijoki oli huono. Se oli matala, kivinen ja koskinen. Mutta käyttöä mahtavalle virralle toki löytyi. Vuosituhansien kuluessa jokea on hyödynnetty monin eri tavoin: pyyntipaikkana, rajajokena, uittoväylänä, energian lähteenä - ja viemärinä
KANSAN JA KUNINKAALLISTEN KALA-APAJA
Kymijoessa on kalastettu aina. Jokeen nouseva lohi houkutteli pyytäjiä jo kivikautisina aikoina. Kalaa saatiin kaikkialla Kymijoen varrella, mutta tuottoisimmat apajat löytyivät koskipaikoilta.
Lohta joessa oli niin runsaasti, että jo keskiajalla kalastus sai teollisia piirteitä. Esivalta ja kartanot rakensivat koskipakkoihin systemaattisesti toimivia, vierasta työvoimaa käyttäviä kalastamoja.
Talonpoikainen kalastus ei ehkä ollut yhtä teollista kuin kartanoiden ja hovien pyyntitoiminta, mutta vaati onnistuakseen yhtälailla yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta. Kalastusmenetelmiäkin oli kahdenlaisia: kiinteää patokalastusta ja veneestä tapahtuvaa saartokalastusta.
Koska lähes kaikki kymiläiset kalastivat, kävivät myös lähes kaikki kymiläiset kauppaa. Kerran tai kahdesti vuodessa purjehdittiin Suomenlahden toiselle puolen vaihtamaan lohi viljaan ja suolaan. Kauppareissuilta tarttui mukaan muutakin kuin tavaraa: vaikutteita, tapoja ja kulttuuria.
Myöhäisimpinä aikoina kalojen narraamisesta tuli myös hupia. Joen kuuluisin urheilukalastaja lienee Venäjän keisari Aleksanteri III, joka Kymenlaakson vierailullaan ihastui syvästi Langinkosken maisemiin. Vuonna 1889 paikalle rakennettiin keisarin yksityinen kalastusmaja. Nykyään Langinkosken keisarillinen kalamaja koskineen ja lähimetsineen on Suomen valtion omistuksessa ja luonnonsuojelualuetta.
Lohipadot kuuluivat ennen Kymijoen maisemaan.
VIRTAAN PIIRRETTY RAJA
Joen ja meren yhtymäkohta lännen ja idän välissä – siinä on Kymenlaakson paikka. Rajalla ja rajana olemisen kohtalosta on kasvanut maakunnan luonne.
Konkreettisesti Kymijoen rajaluonne sinetöitiin vuoden 1743 Turun rauhassa. Ruotsi-Suomen suurvallan murentuessa Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijokeen, sen läntiseen päähaaraan. Raja halkaisi Pyhtään pitäjän. Ruotsin puolelle jäänyt osa sai nimen Ruotsinpyhtää.
Venäjän alaisuuteen siirtyneitä entisiä Ruotsi-Suomen alueita ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan Vanhaksi Suomeksi. Aikakausi kesti vuodet 1743-1812, ja se oli poikkeuksellinen periodi Kymenlaakson historiassa.
Additional Hints
(No hints available.)