Monoliitti Traditional Geocache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Perinteinen kätkö jossa kynä, lokivihko, teroitin ja muutama vaihdokki.
HUOM!!
KÄTKÖ EI OLE MONOLIITIN PÄÄLLÄ, JOTEN SINNE EI PIDÄ KIIVETÄ! (yläpuolella kulkevan sähkölinjan takia)
Monoliitti
Suuret olivat Saimaan selänteet ja korkealla vaahtosi vesi sumuisilla rannoilla, eikä yksikään ihminen ollut vielä niitä rantoja milloinkaan katsellut. Vuoksen uoma lirusi pienenä purona kohti etelää, sankkojen aarnimetsien halki se löysi tiensä viimein suuren meren ääreen. Vihdoin purolle sattunut, karvanaamainen alkuasukas sylkäisi valtaviin karvan peittämiin kouriinsa ja alkoi iskeä luukuokallaan uomaa syvemmäksi, mutta virta oli yhä pieni ja vaivainen ja miehen vaimokin oli alkanut osoittamaan rannalla kovaäänisesti mieltään. Luukuokka tylsyi ja pirstoutui ja sen varsi katkesi äkäisten iskujen alla, mutta vesi vain lirisi pahaisessa purossa. Partanaama ärisi ja murisi itsekseen nuotion äärellä iltaisin ja katseli mököttävää vaimoaan ja vaivaista puroa apeus mielessään. Sitten eräänä aamuna herätessään heidän leirinuotionsa vieressä oli MONOLIITTI!
Henkeään haukkoen varhainen pariskunta katseli ja kiersi vaaleapintaista monoliittia, uskalsipa karvanaama melkeinpä koskettaakin sen outoa pintaa. Monta kertaa oli jo aurinko noussut ja laskenut ennen kuin vaimon äänekäs jäkätys oli käynyt niin kauheaksi, että karvanaama hiipi aivan liki ja hipaisi ihmeellisen monoliitin pintaa. Samassa tapahtui jotakin. Vaimon suu hiljeni ja miehen korvien välissä alkoi tapahtua kaikenlaista kummaa. Ihmeellisiä visioita ja ajatuksia virtasi hänen kauhistuneeseen mieleensä niin, että paksu parta vain väpätti ja hirvennahkaiset pöksyt värisivät. Monoliitti hehkui kummaa valoa ja pian luinen kuokka nousi korkeuksiin kaikilla hartiavoimilla heitettynä; tavoitellen milteipä kuuta ja tähtiä, -mutta tömähtikin pian alas nuotioon ja sinkosi kipinäsateen ällistyneen vaimon päälle. Alkoi aivan uskomaton meteli, mutta jo viikon päästä oli kaivannon uoma niin syvä, että pahainen virta laajeni kauheaksi pauhuksi vieden mukanaan Jääskeen uoman alulle panijan, vaimoineen, hirvennahkapöksyineen kaikkineen. Mystinen monoliitti hehkui kummaa valoaan, mutta Vuoksi oli syntynyt.
Niskalammen monoliitti ilmestyi nykyiselle paikalleen miljoonia vuosia ennen siitä kertovan elokuvan ”avaruusseikkailu 201” valmistumista, jossa ko. outo esine varsinaisesti esiteltiin katselevalle yleisölle ensimmäistä kertaa. Elokuvassa monoliitti oli kuvattu mustana ja kiiltävänä, mutta todellisuudessa se on betoninharmaa. Kuvausryhmän saapuminen niskalammelle oli 60-luvulla melkoinen tapahtuma ja sillä oli alueella valtava työllistävä vaikutus. Asuntoja alettiin rakentamaan kylään vauhdilla (mm. Melula ja Mölylä) ja Malonsaareen kaavoitettiin erillinen asuntoalue kuvausryhmien ja työntekijöiden käyttöön (joka tosin jäi toteutumatta). Voimalaitoksiin jouduttiin rakentamaan lisäturbiineita studiokompleksin sähkön saannin turvaamiseksi ja aivan vuoksen rantaan ilmestyi kapearaiteinen rautatie, jota pitkin liikkuvia otoksia alueella kuvattiin. Oikeastaan koko Imatran olemassaolo voidaan ajatella johtuvan monoliitin vaikutuksesta, niin voimakas sen taloudellinen ja kulttuurinen vaikutus on seudulla ollut.
Monoliitista sataviisikymmentä metriä itään sijaitsi kuvausryhmän studio nro:3 jossa kuvattiin maailmaa vavisuttavia tapahtumia. ”Tämä on minulle pieni askel, mutta ihmiskunnalle jättiharppaus” – lause kuultiin juuri Niskalammen studiossa ensimmäistä kertaa radiokohinan seassa ja mullisti näin osaltaan maailmaa. Studio oli silloin paljon laajempi kuin muututtuaan vuosia myöhemmin, 70-luvulla yleiseksi saunaksi, mutta oikeastaan voidaan puhua rakennuskompleksista joka ulottui rannasta aivan asutustaajamaan ja satamaan asti. Studiokompleksista on enää nykyisin jäljellä vain pieni säilynyt osa joka on vielä nähtävissä aivan tainionkosken voimalaitoksen läheisyydessä. Nykyisin muualla alueella on enää vain merkkejä paikalla sijanneista rakennuksista ja melkoisesta kulttuurisesta sekä taloudellisesta toiminnasta, ja ainoastaan geokätköilijän tarkka silmä saattaa ne erottaa maastosta. ”Betoninpala tuolla ja sammaloitunutta puuta tässä”, saattaa kätköä etsivä geokätköilijä huokaista maassa näkyviä merkkejä samalla katsellen. ”Kaljapullon ruosteinen kruunukorkki ja maassa makaava, melkein jo sammaloitunut ikivanha studiolamppu” – saattaa hän ehkä sanoa koiralleen kulkiessaan alueella monoliitin varjossa, GPS kädessään.
Mutta monoliitin voima on yhä kauhea! Vuoksen varrella, ns. ”mutterin rannassa” saattaa hyvällä onnella törmätä asiasta tietävien, mutta siitä visusti vaikenevien ”monoliitin salaisen veljeskunnan” – jäseniin, joiden tehtävänä on vallita sen kauheaa voimaa. Mutta veljeskunnan toimet ovat moninaiset ja tehtävänsä niin tärkeät, että monoliitille yksin yrittävä huimapää saa olla todella varovainen ja luottaa ainoastaan omaan apuunsa ja suuntavaistoonsa, siksi kehotankin kaikkia mitä suurimpaan varovaisuuteen kätkölle mentäessä!
Additional Hints
(No hints available.)