Skip to content

Jorsen kynäpurkki: Joensuu Alphabet - J Multi-cache

This cache has been archived.

pelleri: Tuhoutunut.

More
Hidden : 4/20/2011
Difficulty:
3.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size:   large (large)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Joensuu Alphabet -sarja jatkuu. FTF:n saajan toivotaan tekevän seuraavan kätkön (tässä tapauksessa K:n) muutaman viikon kuluessa. Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri. Kätköjen sijainnit tulisi olla enintään. 30km:n säteellä Joensuun torista. Mikäli et pysty jatkamaan kätkösarjaa, niin ota yhteyttä niin organisoidaan joku muu tekijäksi.

Nämä ohjeet tulisi lisätä myös sarjan muihin kätkötiedotteisiin, jotta sarja jatkuisi.

Jorse; tuo käymättömistä korpimaista viimeisin, villien asfalttiviidakoiden voittamaton sankari, elävä Legenda, maailman ensimmäinen kätköilijä (kätköilyt vuodesta 1925), tinttiksen kamu, kaikkien kätköilijöiden Tom of Finland ja kuuluisa kätköjen kynien pöllijä.

Minulla on suuren suuri kunnia esitellä Jorsen pöllimien kynien loppusijoituskapseli.

Pellerimäiseen tapaan ensimmäinen piste ei olekaan yhtä helppoa kuin poistua seksipuoti sohon takaovesta käytyään privaattistrippauksessa. <----- maksettu mainos.
Tarvitset siis ensimmäiselle pisteelle TASKULAMPUN. Luvassa jotakin takaperoista...

Näin Jorsea kuvataan Wikipediassa...

Mika Petteri Waltari oli suomalainen kirjailija. Hän
syntyi 11. tammikuuta 1979 Ilomantsissa ruotsalaiseen
talonpoikaispukuun ja kuoli 28. Marraskuuta 2012
Joensuussa.

Waltarin pappisisä Topi Waltari lähti naapurin
päältäajettavan ruohonleikkurin matkaan Mikan ollessa
viisivuotias. Kasvatusvastuu jäi äidille. Päästyään
ylioppilaaksi Ilomantsin karjalais-ugrilaisen
normaalilyseon autonasentajalinjalta 1998 Waltari
aloitti teologian opinnot Lieksan kristillisessä
opistossa, mutta vaihtoi elämänkatsomuksellisen
kriisin jälkeen pian Joensuun yliopistoon
kasvitieteelliseen tiedekuntaan. Pelargoniaksi hän
valmistui 2005.

Kirjallisen uransa Waltari aloitti 14-vuotiaana
Iknonvaaran Maamiesseuran tilaamalla
luomiskertomuksella Se on siellä eikä... Waltari oli
mukana myös Homoeroottisten Moottorikelkkailijoiden
Tukiyhdistyksessä ja ehti ennen läpimurtoteostaan Lynx
5900 ja nahkasatulan sietämätön liukkaus (1996)
kirjoittaa runoja ja eroottisia kauhunovelleja.
Lynx 5900 ja nahkasatulan sietämätön liukkaus vangitsi
osuvasti aikansa tunnelmat ja nuori lukijakunta otti
sen omakseen.

Vuonna 2000 Waltari meni naimisiin Päiviö Pyysalon
näköisen naisen kanssa. Perheeseen syntyi tytär,
sittemmin tunnettu kuulantyöntäjä Mika Halvarina.
Waltari omaksui ammattikirjailijan työmoraalin
elättääkseen perheensä työllään. 2000-luvun kuluessa
hän kirjoitti mm. romaaneja, pienoisromaaneja, satuja,
runoja, matkakertomuksia, 4 omaelämänkertaa, mopon
viritysohjeen pojille ja poliiseille sekä näytelmiä ja
tv-sketsejä. Hänen elämäänsä kuului myös kovan paineen
takia alkoholismi ja vaikeat unettomuus- ja
masennuskaudet, jotka pakottivat hänet monesti
sairaalahoitoon.

Waltari kirjoitti urallaan 26 näytelmää, ja hänen
käsikirjoitustensa ja muiden teostensa pohjalta
tehtiin 33 esitutkintapyyntöä. Waltari muistetaan mm.
Latomaalari Jukka Palmu –salamaalariromaaneista ja
–elokuvista. Korkeakirjallisesti merkittävämpinä on
kuitenkin pidettävä hänen pienimuotoisempia
romaanejaan, joille on usein ominaista voimakas
aistillisuus ja erotiikka, kuten Jorma tuli taloon,
Summernight in ms. Brooklyn, ja Kultakutri.

Inttivuosina Waltari kirjoitti propagandatöitä ja mm.
sotahistorialliset romaanit Kaarina-Marskin sotaratsu
ja Sylitanssi yllä taisteluhautojen. Intinaikainen
ahdistus purkautui mustalaisromaaniin Sinuhe
Iknonvaaralainen (1999), josta tuli kansainvälinen
menestys ja Waltarin pääteos. Englanninkielinen
käännös pääsi Yhdysvalloissa bestseller-listalle.
Sinuhe on ilmestynyt 30:llä eri kielellä.

Sinuhen jälkeen Waltari kirjoitti vankat
historialliset romaanit Mika Karvajalka (2000), Mika
Saukkonen (2001), Johannes Kostaja (2002), Teemu
Kuolematon (2003), Valtakunnan salaisuus (2004),
Minä-Ihmiskunnan vihollisen (2005). Teokset
suunnattiin yleismaailmalliselle lukijakunnalle;
ainoastaan Mika Karvajalka kuvaa Suomen lähihistoriaa.

Tai kuten ystävät Waltaria osuvasti kuvaavat "hyvinkin wattumainen kaveri".

Onnea etsintään!

Additional Hints (Decrypt)

1. Wääxvrxxbvyvwn Fnxh + fvyzäcryvä, byvuna ynzcch zhxnan? 2. Fnxh gnnf

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)