-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Pet-putkilo jossa lokivihko. Kätköpurkki Parikkalan Särkisalmella. Voit viettää täällä virkistävän tauon olitpa sitten menossa Joensuuhun, Savonlinnaan tai Lappeenrantaan. Huom. Kätkössä ei ole kynää. Älä välitä magneeteista jotka ovat purkin kyljessä. purkki ei ole tarkoitus olla magneeteilla missään kiinni.
SÄRKISALMI Särkisalmi on kylä Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa.
HISTORIAA
Särkisalmi sijaitsee valtatie 6:n ja valtatie 14:n risteyksen alueella, Parikkalan kuntakeskuksesta muutama kilometri Joensuuhun päin. Kylä on perinteinen kulkureittien risteyspaikka suuren järven kapeikossa, minkä merkkinä se on myös yksi Parikkalan seudun esihistoriallisista asuinpaikoista.
Särkisalmi kuului aikoinaan Savikummun kylän alueeseen, josta 1750-luvulla erkani Mäntylahti omaksi kyläkseen. Salmen vastarannan eli Parikkalan keskustajaman puoli taas oli Järvenpäätä. Mäntylahden tienoon salmen ranta muovautui kyläkunnaksi Simpelejärven laskujen yhteydessä, samalla tuli mahdolliseksi rakentaa silta Särkisaaren kautta salmen yli, perinteiset maantiereitit kiersivät järven joko etelä- tai pohjoispuolelta.
SALMEN SILLAT
Särkisalmen ylittävä silta rakennettiin 1835, erityisesti Mäntylahden ja Järvenpään kyläläisten pyynnöstä, mutta myös Parikkalan kirkkoherran kannattamana ja osin rahoittamanakin. Kun 188-metrinen silta saatiin valmiiksi, Lemmikon lautta ja lauttatupa myytiin.
Myrsky kuitenkin hajotti puisen sillan heti seuraavana vuonna, salmelle piti hankkia lautta ennen kuin uusi puinen silta valmistui. Se palveli parikymmentä vuotta, jonka jälkeen tehtiin kiviarkkuinen puukantinen silta. Syvään salmeen kerrotaan upotetun kaikki Järvenpään ja Mäntylahden kylien mailta irti saadut kivet, jotka vedätettiin tilaverojen mukaisesti. Kivensä toimittamatta jättäneet joutuivat maksamaan oman osansa rahana, josta muodostui siltarahasto.
Silta uusittiin vuonna 1913, sen rakensi rakennusmestari Otto Helenius insinööri Pulkkisen tekemän suunnitelman mukaisesti. Kunta ja urakoitsija riitelivät sillasta oikeudessa. Uusi silta oli vetosilta, joka voitiin avata vesiliikenteelle kauppias Vainion hallussa olleilla avaimilla. Maantieliikenne keskeytyi sillan avauksen yhteydessä puoleksi tunniksi.
Kaarisilta salmen yli rakennettiin 1947, nykyinen kuutostien silta on ollut särkisalmelaisille ja ohikulkijoille tuttu 1960-luvulta saakka, rautatiesilta jo radan valmistumisesta lähtien.
MAANTEIDEN RISTEYS- JA ASEMAPAIKKA
Vuonna 1835 valmistui myös maantie Koitsanlahdelta kirkolle ja edelleen Särkisalmen kautta Säämingin rajalle eli Puruveden suuntaan, sen linjauksesta tosin riideltiin Senaatissa saakka. Tie Särkisalmelta Kirjavalaan eli nykyisen kuutostien ja Joensuun suuntaan puolestaan valmistui vuosien 1842 ja 1844 välisenä aikana. Tästä tiestä oli vielä suurempi riita, pitäjänkokous vastusti sitä todeten teitä olevan jo 124 virstaa ja siltojakin 826 kyynärää, mutta maaherra määräsi tien tehtäväksi.
Savikummun ja Rautalahden alueen neljä korkeaa mäkeä tekivät tien teon vaikeaksi. Savolinna-Elisenvaara -rautatietä puuhattiin 1889 alkaen, Parikkalan kuntakokous pyrki ”kaikilla luvallisilla keinoilla” saamaan radan kulkemaan pitäjänsä kautta. Rata tehtiin vuosien 1902 ja 1906 välisenä aikana. Parikkalan alueelle tulivat Elisenvaarasta päin Syväoron, Parikkalan ja Särkisalmen asemat sekä Tiviän pysäkki.
Särkisalmelle alun perin tarkoitettu pysäkki muutettiin V luokan asemaksi, ja kun sen liikenne oli kesäisin Parikkalan asemaakin suurempi, se korotettiin pian IV luokan asemaksi. Ensimmäinen asemapäällikkö, vuoteen 1918 asti, oli Arvid Josef Arppe.
YRITYS- JA YHDISTYSTOIMINNAN JUURIA
Mäntylahden eli Särkisalmen Osuuskassa perustettiin 12. kesäkuuta1908, sen ensimmäinen kassanhoitaja oli Heikki Sinkkonen. Särkisalmen Sahayhtiön kaksiraaminen saha oli perustettu jo vuotta aiemmin eli 1907. Vuonna 1908 26. tammikuuta oli perustettu myös Särkisalmen nuorisoseura, joka avasi kirjaston 1909, julkaisi seuralehteä ”Särkisalmen Sanomat” ja sai oman talon 1912 eli samana vuonna kuin Särkisalmen Osuusmeijeri perustettiin.
Nuorisoseuran toimintaan kuuluivat myös oma torvisoittokunta, lukurengas ja iltamat. Parikkalan maamiesseurasta taas jakaantui 1919 muun muassa Mäntylahti-Särkisalmen seura.
Osuusmeijerin kukoistuskausi alkoi Savo-Karjalan maitokunta –osuuskunnan perustamisesta 1957, huippumodernin meijerin vihkiäisiä kunnioittivat läsnäolollaan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen 2. elokuuta 1961, seuraavana vuonna meijerissä työskenteli 61 henkilöä. Meijeri tuli tunnetuksi muun muassa juustoistaan, joiden valmistus kuitenkin päättyi Särkisalmella 1996. Jo 1970 itsenäinen osuuskunta oli sulautunut Savonlinnan Osuuskunta Tuotteeseen.
Tahvo Ahokkaalla oli kauppa Särkisalmella jo 1900-luvun alussa, sen omistajaksi tosin tuli Edvard Anttonen. Juho Laukkanen oli perustanut yksityisen kaupan jo viisi vuotta aiemmin. Matti Vainion ja J. Terävän Särkisalmelle 1902 perustamasta kaupasta taas tuli yksi seudun suurimmista, heillä oli myös nahkatehdas ja puutavaraliike.
Liikemies Sipi Ahokkaalla oli Särkisalmella jo vuodesta 1896 harja- ja pensselitehdas, joka työllisti toistakymmentä henkilöä, mutta joutui sittemmin Elias Koistiselle siirryttyään vuonna 1909 vararikkoon. Artturi Heleniuksen perustamalla Särkisalmen Sahalla työskenteli 1917 yli 30 henkilöä, saha oli kaksiraaminen ja sitä käytti 72 hevosvoiman höyrykone.
SÄRKISALMI EILEN JA TÄNÄÄN
Särkisalmelaiset ovat eteläkarjalaisina värikkäitä ja omatoimisia henkilöitä, he ovat muun muassa keksineet elokuvakoneen, kehottaneet sillalla parveilevia kylän nuoria komennolla ”hajaantukaa taikka minä ammun”, paenneet poliisien käsiraudoista kyläsepän avulla, hoitaneet vaativia tienpitotöitä Särkisalmen TVH:n asemalta, nikkaroineet, suutaroineet ja räätälöineet, olleet koko seudun maalaritaidon kehittäjiä ja ylläpitäjiä, perustaneet leipomoita, kauppoja, sahoja ja myllyjä, nahkurinverstaita sekä vapaapalokunnan 1946 ja Työväenyhdistyksen jo yli sata vuotta sitten 1907 eli samana vuonna kuin Mäntylahden kansakoulun, korjanneet autoja ja koneita, harjoittaneet hengellistä elämää Särkisalmen rukoushuoneella ja maallisempaa menoa kylän ravintoloissa ja baareissa sekä seuranneet läheltä rajavartioston toimintaa Simpelejärven Rajaniemessä vuodesta 1947 aina viime vuosiin saakka.
Jo 1915 Särkisalmelle perustettu 100 asukkaan Parikkalan kunnalliskoti muutti sekin vasta 1990 kuntataajaman keskustaan valmistuneeseen uuteen Käskynkkään. Särkisalmi on nykyään hiljentynyt, mutta ei pysähtynyt, vaikka meijeritoiminta loppuikin. Salmella on edelleen paloasema, osuuskauppa ja posti sen yhteydessä, leipomo, pellavayritys ja -kauppa, vaateliike, huonekaluja myyvä liike sekä motelli. Perinteikkään Esson tilalle avattiin 28. toukokuuta 2009 ABC-ketjun liikennemyymälä [1].
Särkisalmen kautta kulkee vilkkaasti liikennettä useaan suuntaan. Seudun maisemaan kuuluvat Simpelejärven näkymät. Kansan Raamattuseuran Oronmyllyn toimintakeskus sijaitsee Särkisalmen kirkasvetisten lampien ja korkeiden harjujen tuntumassa. Kohteessa järjestetään kristillisiä tapahtumia ympäri vuoden. Tarjolla pidetään myös majoitus- ja retkeilymahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina.
Lähde: Wikipedia
Additional Hints
(Decrypt)
Zäagl