Oolannin sodan loppumaininkeja käytiin Kuivaniemellä vielä 1855
kesällä. Englantilaisten sota-alus ankkuroi Hietakallan lähelle
noin 10 km Vatungista etelään. Sieltä lähti 23.7. taisteluvene
kohti Haminan lahtea, josta englantilaiset yrittivät viedä sinne
piilotettuja jähtejä. Se ei onnistunut, sillä apulaisnimismies
Braxenin johdolla kuivaniemeläiset miehet Häskerin kalliolta ampuen
pakottivat englantilaiset palaamaan alukselleen. Seuraavana päivänä
he yrittivät nousta Kuivajokisuun kautta ryöstämään siellä olevia
jähtejä. Tämäkään ei onnistunut, sillä Braxen oli aavistanut näin
käyvän ja oli sijoittanut pyssymiehet Kuivajoen pohjoispuolelle
Käpsän rantaan. Täällä käytiin jälleen tulitaistelu, jonka
seurauksena englantilaisten oli vetäydyttävä.
Lähde: www.kirjastovirma.net/muistomerkit/kuivaniemi/04
Jähti on Pohjois-Pohjanmaan rannikolla vakiintunut suurehkon
maalaispurjealuksen nimeksi 1700-luvun loppuun mennessä.
Jähtejä rakensivat ja omistivat jokisuuseudulla yksityisesti ja
yhteisesti sellaiset miehet, jotka saivat varsinaisen
toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Jähtien omistajat
olivat Kuivaniemelläkin lähes poikkeuksetta talollisia, joten he
saivat rakennuspuut yhteismetsäosuudestaan ja isonjaon päätyttyä
Kuivaniemellä 1869 omasta metsästään. Sieltä he myös pystyivät
teettämään tai tekemään omin voimin puutavaraa, jota sitten
kannatti omalla jähdillä markkinoida kauemmaksi. Yhteisomistusta
lienee suosittu myös käytännöllisistä syistä: puutavaraa oli
saatavissa kahden talon metsistä enemmän eikä tarvinnut palkata
vierasta työvoimaa, kun jähtireissulle välttämättömät kaksi miestä
löytyivät omasta takaa.
Lähde: www.kirjastovirma.net/kuivaniemi/jahdit