Joensuun teollisuuden 200-vuotismuistomerkki Traditional Cache
This cache has been locked, but it is available for viewing.
Joensuun teollisuuden 200-vuotismuistomerkki
A cache by [DELETED_USER]
Hidden
:
8/28/2011
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo peruskätkö Utransaarien edustalla joka esittelee Joensuun teollisuuden 200-vuotismuistomerkin. Kätkö on helppo löytää myös talvella. Purkki sisältää logikirjan lisäksi kynän.
Joensuun teollisuuden synty sijoittuu varsinaisen kaupungin perustamista edeltäneelle vuosisadalle. Varhaisin teollisuuden muoto oli sahateollisuus, jolle luonnonolosuhteet, laajat metsäalueet ja kuljetuksen mahdollistava vesistö, loivat erinomaiset edellytykset. Kun puutavaran kysyntä 1700-luvun lopulla nousi, perustettiin maakunnan ensimmäinen saha Puhokselle vuonna 1779. Vesisahan perustamiseen Pielisensuulle sai tuomari Martin Stenius luvan vuonna 1780. Tästä Utrankosken sahasta voidaan katsoa Joensuun teollisuuden saaneen alkunsa. Sekä Utran että Puhoksen sahojen tuotannot kuljetettiin todennäköisimmin Venäjän markkinoille.
Seuraavan kerran Pielisjoen varteen syntyi saha, kun Nils Ludvig Arppe oli saanut vuonna 1832 luvan Kuurnankosken sahan perustamiseen. Samoihin aikoihin Arppe sai omistukseensa myös Utrankosken ja Puhoksen sahat. Vuonna 1836 hän haki lupaa höyrysahan perustamiseen. Lupaa ei kuitenkaan tullut, koska kilpailijat pelkäsivät hänen saavan alalla monopoliaseman ja valtiovalta epäili tehostuvan puutavarateollisuuden tyystin hävittävän metsät. Maakunnan ensimmäiseen höyrysahaan saatiin lupa vasta vuonna 1862. Tosin tämä Hasanniemelle perustettu saha aloitti toimintansa vuoden etuajassa eli vuonna 1861.
Paikalle, jossa Utran vesisaha aikoinaan toimi, pystytti Joensuu-Seura vuonna 1981 teräksisen muistomerkin Joensuun teollisuuden 200-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen suunnitteli kuvanveistäjä ja taidemaalari Jouko Solonen, tuolloin itsekin Joensuu-Seuran jäsen. Teoksen materiaalina käytettiin korten-terästä. Materiaalille on ominaista pinnan ruostekerros, joka ehkäisee eroosiota ja toimii patinana. Teoksen potkuri- ja sahanterämuodot viittaavat vesisahaan. (Lähde: Joensuun Taidemuseo)
Additional Hints
(Decrypt)
zntarrggvara