Joki virtaa - Josko Ahti sois antejaan! Multi-cache
Joki virtaa - Josko Ahti sois antejaan!
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Jämsänjoki on kautta aikojen ollut Jämsälle ja Jämsänjokilaaksolle tärkeä lähde, nykyään myös virkistysalue. Joelta saadaan kalaa, lohiakin.
Kätkön alkupisteestä löytyvät koordinaatit loppupisteelle. Kätkörasiaan ei mahdu reissaajia eikä vaihtareita.
Ota OMA KYNÄ MUKAAN!
You’ll find the FINAL coordinates from the first point. BYOP!
BYOP!
JÄMSÄNJOKI VIRTAA
Petäjäveden reitti alkaa pienestä purosta Multian sydänmailta ja Kankarisveden jälkeen vesistö purkautuu Jämsänkosken kohdalla Jämsänjokeen ja edelleen Päijänteeseen. Joella on pituutta 15 km, mutta korkeusero mitattuna Jämsänkoskelta ja Kaipolasta on vain runsaat 10 cm. Helteisenä kesäpäivänä leveillä kohdilla vesi näyttää virtaavan edestakaisin.
Todennäköisesti tämä vesireitti ja siihen kuuluva Jämsänjoki on ollut matkalaisten kulkutienä siitä saakka, kun ensimmäiset ihmiset aikanaan saapuivat seudulle. Tästä todisteena ovat monet kivi- ja rautakautiset löydöt vesistön varrelta. Maanviljelyn laajennuttua Jämsässä huomattiin Jämsänkosken alueen koskien soveltuvan erinomaisesti vesimyllyjen pyörittämiseen. Viimeistään 1500-luvulle tultaessa Jämsänkosken maine hyvänä myllypaikkana oli levinnyt jo laajalti lähipitäjiin asti.
Sahateollisuuden käynnistyttyä Jämsänkoskella 1700-luvun lopulla kuljetettiin tuotanto jokea alas Päijänteelle ja edelleen jopa ulkomaan markkinoille. Jämsänkosken vesisahasta kasvoi ajan myötä Päijänteen vesialueen toiseksi suurin Haapakosken (Vaajakosken) jälkeen. Selluloosa- ja paperiteollisuuden toiminnan alettua 1800-luvun lopulla joen liikennöinti moninkertaistui. Vesireitti Lahden Vesijärven satamasta Jämsänkoskelle oli sulan veden aikana kovassa käytössä, puuta ja raaka-aineita tuotiin proomuilla ja sellua sekä paperia vietiin aina Vesijärvelle.
Jämsänkosken markkinoille ja kauppiaille tuotiin myös tavaraa laivoissa. Lisäksi pienimmät matkustajalaivat, esim. Toivo ja Pikku-Lahti pääsivät jokea ylös Jämsänkosken satamaan asti. Laivojen mukana saapui useasti keväällä myös kierteleviä korttihuijareita satamamiesten tilipusseja kärkkymään.
Eristyneeltä tehdaspaikkakunnalta ei tavallisella työntekijällä ollut juuri asiaa muualle. Hevoskyydillä pääsy Vilppulan asemalle ja junamatkalle vastasi aikalaisten mukaan melkein ulkomaanmatkaa. Vielä juhlavampaa oli päästä laivassa Lahden Vesijärvelle – lähes valtameren taakse. Suurimmilla jokivarren taloilla oli rannassa omat laiturinsa ja monilla oli myös omia suurehkoja moottoriveneitä jo 1920-luvulla.
Vielä 1920-luvulla joessa kalastettiin ja uitiin. Kasvava selluloosan- ja paperintuotanto alkoi kuitenkin kuormittaa jokea kiihtyvällä vauhdilla. Vaatimattomat puhdistuslaitteet sallivat joen muuttumisen likaviemäriä muistuttavaan kuntoon. Kalat katosivat, vesi haiskahti pahalle ja tutkimukset todistivat vakavasta saasteongelmasta 1970-luvulla. Hiljainen muutos tapahtui 1980-luvun alusta alkaen. Selluloosatehdas lopetettiin ja rakennettiin tehokkaammat puhdistamot jätevedelle ja savupäästöille.
Kolmessakymmenessä vuodessa on tapahtunut selvä käänne parempaan, kalaa on jälleen joessa, vesi on uimakelpoista ja huviveneily on vilkasta. Joki on noussut arvoiseensa asemaan merkittävänä viihtyvyystekijänä. (Hannu Ahlstedt 2010)
Additional Hints
(Decrypt)
ynyynynn
haqref