Huhtasuon historiaa (1930-luku): Taimitarha Traditional Geocache
skerrey10: On aika jättää Huhtasuon historia purkki kerrallaan historiaan ja vapauttaa purkkien paikat aktiivisemmille kun ei enää näillä huudeilla asustella ja huoltoreissuillekaan ei tule riittävän taajaan lähdettyä. Kiitokset kaikille kätköllä käyneille!
Huhtasuon historiaa (1930-luku): Taimitarha
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Lähiöilläkin on oma historiansa. Tämä kätkösarja valottaa Huhtasuon alueena paremmin tunnettujen Jyväskylän XV ja XX kaupunginosien menneisyyttä 1930-luvulta nykypäivään.
Sarjan ensimmäinen kätkö esittelee Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen taimitarhan toimintaa. Purkki on kokoa mikro, eikä siihen mahdu kulkijoita. Kätkö on löydettävissä myös lumiseen aikaan. Liukkaille kallioille ei tarvitse kiivetä.
Keski-Suomen maakunnan ja koko Suomenkin taimituotannon turvaamiseksi perustettiin Kangaslammen rantamille vuonna 1935 Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen taimitarha. Lammen etelä- ja pohjoisrannoille levittäytyneen tarhan 7 hehtaarinen maa-alue oli muodostettu kahden, vuonna 1934 ostetun maatilan maista.
Tarhalla kasvatettiin kotoisia kuusen, männyn ja koivun taimia, mutta myös erikoisempia lajeja, kuten lehtikuusi, sembramänty, hopeakuusi ja visakoivu.
Työväkeä tarhalla oli laajimpina toimintavuosina yli 200 henkeä. Yksi merkittävä työvoimavara oli läheisen Sotateknillisen varikon naisväki, joista valtaosa kävi taimitarhalla töissä. Taimien koulijoiden ja muiden ammattilaisten lisäksi tarha palkkasi myös koululaisia kitkemään taimirivien välien rikkaruohoja. Taimitarhan työnjohtajat pitivät huusholliaan lammen kätkön puoleisella rannalla, jolla sijaitsi myös tarhan rantasauna. Kauempaa saapuneita vierailijaryhmiä varten oli rakennettu oma retkeilytupa.
Tarhan nimi muutettiin myöhemmin Tapion taimitarhaksi ja sen toiminta jatkui vuoteen 1968 asti. Viitteitä taimitarhasta on nähtävissä vielä tänäkin päivänä lammen etelärannan koivikkona, Kangaslammen puiston viereisenä sembramännikkönä ja Kangaslammen alueen katunimistössä (Taimistontie, Istuttajantie, Laikuttajantie, Kulottajantie). Sen sijaan Kangaslammen pohjasedimentissä ei tutkimusten mukaan ole jäänteitä tarhan käyttämistä torjunta-aineista.
Rakennuksista on jäljellä vielä taimitarhan siemenkellarina toiminut betonibunkkeri Huhtasuon ulkoilureitin varrella lähellä Kangasvuoren vesitornille johtavaa tietä.
Lähde: Minun Huhtasuoni, Gummerus Kirjapaino Oy 1999
EDIT 27.1.2012: Talvella Kangaslammen ympäri kiertävälle ulkoilureitille ajetaan hiihtolatu. Kaupungin päätöksen mukaisesti ulkoilureitti on latukaudellakin hiihtäjien lisäksi myös kävelijöiden ja koiran ulkoiluttajien käytössä. Ethän kuitenkaan tallaa latu-uraa.
Additional Hints
(Decrypt)
gbyccn