Tämä on ainoa tila tässä sarjassa, jossa vanhasta maalaistalon pihapiiristä taloineen, aittoineen, riihineen, karjasuojineen ym. ei juurikaan ole jäänyt merkkejä nykypolville. Paikalla on myöhäisempiä, sotien jälkeen rakennettuja taloja ja Marttilat ovat levittäytyneet asumaan laajemmalle alueelle, vanhan kantatilan maille. Ainoastaan, myöhäisempää rakentamista edustavan, Ilolan paikalla, on aistittavissa vanhaa.
Syynä varmaan on myös se että; Kälviän liikekeskusta ja esim. Kunnan palveluasuminen tarvitsivat tilaa laajentuakseen kasvaneiden tarpeiden mukaiseksi. Marttilan talot ovat sijainneet urheilukentän kohdalta lähtevän Vanhan Kannustien molemmin puolin, risteyksen ja joen välissä, lähempänä jokea. Marttilassa on ollut parhaillaan kaikkiaan 5 taloa muine rakennuksineen samassa pihapiirissä. Marttila jaettiin jossain vaiheessa kahdeksi ja toinen talo sai nimen Mattila, joka kuitenkin sijaitsi samassa pihapiirissä.
Myöhemmin sitten Mattilakin jaettiin kahdeksi ja uudelle paikalle, Ridankyläntien varteen, ensimmäisen isomman mäen päälle, tienvarteen noussut talo sai nimen Ilola. Marttilan ja Hyypän raja on kulkenut jossain nykyisen Säästöpankin kohdalla ja toinen rajanaapuri on ollut Tuunala. Talon nimeen "Ilola" liittyy tarina; Talo oli pitkään keskeneräisenä, pelkkänä hirsikehikkona ja kylän nuorisolla oli tapana kokoontua siellä, järjestäen tansseja ym. ilakointia. Tästä ei Pitäjän silloinen Kirkkoherra pitänyt ja rupesi nimittämään paikkaa Ilolaksi.
Kälviä - Kannus maantie kulki aikanaan Pappilan kautta, joka tulee tutuksi kätkössä: Kälviän Pappila: Kumpula, ja nykyinen vanha kannustien alkupätkä tuli vain Marttilan taloihin asti. Marttilan silta tehtiin vuonna 1936, jolloin maantie siirrettiin kulkemaan tätä reittiä.
Aikanaan oli suurta kansanhuvia järjestää kaikenlaista pientä kisailua rautatien maan ja - meren puolen välillä. Oli köydenvetoa, urheilukilpailuja ym. - aika kului ja hauskaa oli. - onhan se vähä sellaista joskus vieläkin?
Jaakko Sjölin. Maanmittaushallituksen Ylitirehtööri " ...Jaakko Sjölin, joka lienee virkaurallaan korkeimmalle yltänyt tämän Pitäjän pojista" ( Uuno Huhtala ) Isoisä, Jaakko, oli syntynyt Kälviän Syvälläjärvellä 1742 ja hänen isänsä taas oli alkujaan Kaarlelan Måttisia. Isä Jaakko Syväjärvi taas syntyi Syväjärvellä 1779.
Jaakko Sjölin syntyi Yli-Marttilan talossa 12.12.1836 ja vietti siellä kahdeksan lapsuusvuottaan, eli sen ajan jonka isä oli talollinen. Isoisä kierteli Suutarina ympäri Maakuntaa ja asui jonkin aikaa Välikylässä ja kuoli poikansa luona Marttilassa. Isä, Jaakko, lähti Kälviältä 1804 ja palasi 1819 Viitasaarelta. Hän oli muuttokirjassa nimellä Jaakko Syvälin joka kutsuu itseään Sjöliniksi. Sjölinit muuttivat 1844 Rautalammille,
Jaakko Jaakonpojan ollessa 8-vuotias. Jaakko Sjölinille tuli mahdollisuus käydä koulua ja lukea. Hänen ensimmäinen koulu oli Savonlinnan käsityöläisten pyhäkoulu ja myöhemmin ylioppilaaksi hän valmistui 1861. Sitten hän suoritti Maanmittarin tutkinnon 1864 ja sen jälkeen Komission maanmittarin tutkinnon.
1871 Jaakko Sjölin sai Insinöörin viran Maanmittausylihallituksessa ja 21.7.1887 hänet nimitettiin sen pääjohtajaksi. Tätä virkaa hän hoiti 30.7.1915 asti, jolloin hänelle myönnettiin ero ja 9000 mk:n eläke. Hän kirjoitti myös useita teoksia alaltaan. Hänelle myönnettiin lukuisia kunniamerkkejä, mm. Valtioneuvoksen arvonimi.
Hän eli Helsingissä naimattomana ja esimerkiksi hänen huvilansa on tätänykyä Helsingin Kaupungin omaisuutta. Huvila on vuokrattuna yhdistystoimintaan. Jaakko Sjölin lahjoitti testamentissaan 2000 mk Kälviän kansakouluille Stipendirahastoksi. Sen korkotuotoista tuli jakaa vuosittain stipendi: lahjakkaalle, varattomalle ja hyvätapaiselle poikaoppilaalle.
Lisäksi hän lienee tehnyt lahjoituksia mm. Kälviän kirjastolle. Moni Kälviäläinen ja Ullavalainen voi todeta olevansa sukua Jaakko Sjölinille, kun vaan etsii käsiinsä Kälviän Joulun vuodelta 1986.
Google haulla: Jaakko Sjölin ,tulee hänestä enemmän tietoa ja internetistä löytyy jopa kuvia.
Hieman kätköpaikasta eli Kälviän Kirjastosta: Kirjasto Kälviällä on perustettu 1861 jolloin hankittiin kaikkiaan 30 nidettä. Kirjasto toimi alkuun pappilassa ja sen jälkeen kirjastonhoitajaksi valitun henkilön kotona. 1882 Kirjastonpito katsottiin työksi ja siitä sai 10 mk:n vuotuisen korvauksen. 1911 kirjasto siirrettiin kunnantuvalle ja sinne palkattiin hoitaja.
Nykyinen Kirjasto valmistui 1981 ja sitä ennen se toimii pitkään entisessä kunnantalossa, alikulun toisellapuolen, vasemmalla puolen tietä.
Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä osana Anders-kirjastoja. Kirjasto on auki viikolla: ma ja to 12-20 sekä ti ja ke 12-19 sekä perjantaina 10-15! Talvi sunnuntaisin12-15. Kirjaston tontilla on sijainnut aiemmin matkustajakodiksi rakennettu Kälviän Naiskotiteollisuus koulu.