Tervahauta Traditional Geocache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkö sijaitsee hienossa vanhassa kuusimetsässä pohjavesialueella tervahaudan välittömässä läheisyydessä. Tervahautoja rakennettiin ja käytettiin pääasiassa 1700-luvulla. Läheltä kätköä menee polku Siliäkallion laavulle ja jatkaa siitä matkaa kohti Ämmälänkylää. Paikalla kasvaa paljon kasveja, joita ei kasva normaaleissa talousmetsissä, joten ole aiheuttamatta geoeroosiota. Sinun ei tarvitse liikuttaa mitään löytääksesi kätkön.
Tervahaudan rakentaminen
Tervahaudat ovat Suomessa olleet kahta päätyyppiä, rännimäisiä ja trattimaisia. Suurempaa tuotantoa varten valmistettiin trattimaisia hautoja, jotka kaivettiin tuulensuojaiseen paikkaan ja joiden pohjalle rakennettiin umpinaiset säiliöt. Rännihaudassa terva juoksutettiin tynnyreihin rännin eli ns. piipun kautta, jonka päässä oli kynä tai purtilo. Tervahaudan pohja tampattiin tiiviiksi turpeella ja savella. Särökset ladottiin kerroksittain yläviistoon tai joskus melkein pystyyn haudan pohjalle, niin että keskelle jäi ns. silmäkeppi ja sen pohjalle särösristikko eli takka. Ennen polttamista säröksistä ladottu hauta peitettiin huolellisesti ensin huonolla puulla, sitten sammalilla, turpeella ja mullalla. Tervahaudan vierusvallin eli ns. palton alareuna jätettiin peittämättä, hauta sytytettiin tuohella juuri paltonreunasta. Terva valui silmästä piipun aukkoon. Piippu oli ontto putki, joka oli tehty kahdesta halkaistusta ja koverretusta puusta. Ne liitettiin vanteilla yhteen ja tilkittiin puun kuorella. Kynän päässä oli tappi, jota avamaalla tervaa juoksutettiin tynnyriin.
Tervahaudan poltto
Poltossa tervaksista tislautuu ns. nestemäinen terva kuivatislaamalla. Ison haudan polttaminen kesti noin viikon ja yhdestä kuutiometristä tervaksia saatiin noin 30 litraa eli neljännestynnyri tervaa. Tervatynnyrin standardikoko oli 48 kannullista eli 125 litraa. Piipun tappi avattiin vasta ensimmäisen polttovuorokauden jälkeen, jolloin siitä valui ensin tervavettä eli tervankusta. Tervaa alettiin saada kolmantenä päivänä, aluksi paksumpaa ja sitten haudan kuumuuden kohotessa hienoa ja notkeaa. Polton aikana tervahautaa juntattiin aika ajoin tiiviimmäksi isolla puunuijalla. Valmiit tynnyrit kuljetettiin usein haudalta jatkoyhteyksien ääreen ns. palkkuilla eli puisilla purilasaisoilla, jolloin niiden kestävyys tuli heti koeteltua. Suomessa sanalla terva tarkoitetaan puusta, tavallisesti männystä kovassa kuumuudessa pyrolysoitua tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä. Tätä mäntytervaa on vuosisadat käytetty muun muassa veneiden, laivojen ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja pilaantumista vastaan. Suomesta on tervaa viety kaikkialle Eurooppaan lähinnä laivoja varten.
OMA KYNÄ MUKAAN!!
Additional Hints
(Decrypt)
xiifsb ozzo