RITARI 127 Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja viidestä Lentolaivue 34:n Mannerheim ristin ritareista .
Lentolaivue 34 toimi Kymin kentällä sotsvuosina 1943-1944
Tämä kätkö kuuluu viiden kätkön sarjaan
TÄRKEÄ TIETO ! MIKÄLI LÄHESTYT KÄTKÖÄ POHJOISEN SUUNNASTA PYSÄKÖI AUTO PELLOLLA OLEVAN PUMPPUKOPIN LÄHEISYYTEEN , KOORDINAATIT MAINITTU
PARKKIALUE OHJEESSA .
Eino Luukkanen
Eino Antero Luukkanen (4. kesäkuuta 1909, Jaakkima – 9. huhtikuuta 1964, Jyväskylä) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa.
16. toukokuuta 1933 hän valmistui Munkkiniemessä sijainneesta Kadettikoulusta vänrikiksi. Hän aloitti uransa Ensimmäisessä Erillisessä Merilentolaivueessa Viipurissa. Vesikoneet toimivat Tervaniemen eli Neitsytniemen lentoasemalta ja Suur-Merijoessa sijaitsevalta Lentoasema 5:ltä. Nuorten lentoupseerien koulutuksen painotus oli tähystämisessä. Vuonna 1935 hän sai luutnanttina siirron Uttiin, joka oli maakoneiden ja hävittäjälentokoneiden keskus. Lentokoneena oli tuolloin moderni Bristol Bulldog -hävittäjä
Vuonna 1939 Luukkanen oli yksi suhteellisen harvoista hävittäjälentäjistä, jotka harjoittelivat tulevaa sotaa varten konekiväärikameralla varustetuila Fokker -hävittäjillä. Harjoitteella löydettiin oikea tekniikka venäläisten pommikoneiden alasampumiseen.
7. lokakuuta YH alkoi myös Lentolaivue 24:ssä, jota komensi E. Magnusson. Luukkanen oli 3. lentueen päällikkö. Hänen käytössään ja vastuullaan oli kahdeksan Fokker D.XXI -hävittäjää. 11. lokakuuta 1939 laivue siirtyi Immolaan.
Luukkanen toimi myös Ruokolahdella Ukonsalmen jäätukikohdan päällikkönä Värtsilästä siirtyneen hävittäjälaivueensa kanssa. Hänen laivueensa täydentyi siten, että siihen kuului 10 Fokker hävittäjää ja 11 Gladiator hävittäjää. Tukikohdan joukkoja alettiin kutsua Osasto Luukkaseksi.
Luukkanen sai ensimmäisen ilmavoiton sodan toisena päivänä. Hän sai vihollisen pommikoneeseen 187 osumaa ammuttuaan kaikki Fokkerin panokset. Vain siipi oli huonosti panssaroitu ja sytytti polttoaintankit – tämä tieto levitettiin kaikille. FR-104 tuhoutui oman it:n tulessa 18. joulukuuta. Sodan loputtua Luukkanen haki huhtikuun alussa Trollhättanista Brewster-hävittäjiä.
Luukkanen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 127 18. kesäkuuta 1944. Tuohon aikaan hänet äkillisesti siirrettiin tiedustelulaivueen komentajaksi, jossa tehtävässä hän lensi Polikarpov I-153 Tsaikka -koneilla. Kun hävittäjälentolaivue 34:n komentaja majuri Erkki Olavi Ehrnrooth kuoli lento-onnettomuudessa, Luukkanen nimitettiin Messerschmitt Bf 109 -koneilla lentävän laivueen komentajaksi. Hänet ammuttiin alas tähystyspallon pudotuskeikalla 19. kesäkuuta 1944 ja hän teki onnekkaan pakkolaskun suurella nopeudella umpimetsään.
Luukkanen lensi sodassa eniten taistelulentoja, yhteensä 441. Hän ampui myös jatkosodan viimeisen viholliskoneen alas. Kaikkiaan hän saavutti 56 ilmavoittoa. Toisin kuin muut lentäjät, jotka maalasivat koneisiinsa viivoja tai tähtiä ilmavoittojen merkeiksi, Luukkanen merkitsi jokaisen ilmavoittonsa koneensa peräsimeen kiinnittämällään pilsneripullon etiketillä. Joppe Karhusen kirjassa Magnussonin laivue - suurten ilmavoittojen salaisuus on kuva, jossa Luukkanen seisoo lentäjänpuvussaan näin koristellun nimikko-Brewsterinsä pyrstön vieressä saatuaan komennuksen toisiin tehtäviin ja siis hyvästelee nimikkonsa.
Luukkanen toimi Lentorykmentti 2:n komentajana vuosina 1948–1951.
Luukkanen erosi palveluksesta 8. marraskuuta 1951 ja kuoli 9. huhtikuuta 1964. Suomessa ja maailmalla Luukkasen maine elää edelleen. Hänen vuonna 1956 ilmestyneestä muistelmakirjastaan otetaan edelleen uusia painoksia Yhdysvalloissa.
Tietolähde : Wikipedia
Ota talteen rasiassa olevasta lapusta tiedot GC3KKP8 kätköä varten
Additional Hints
(No hints available.)