Huom! 5.3.2016 kätkön paikka on siirtynyt alkuperäisestä n. 1 m ja 10.4.2021 n. 5 m itään. Camona ei ole enää krokotiilin pää, joten jos joku löytää sieltä viidakosta vihreän krokon pään niin se on tämän kätkön entinen camo. Jos kätköä lähestyy lännestä pyörätietä pitkin, lähelle rakennuksia ei tarvitse mennä lainkaan.
Rauhanlinnan historia liittyy Armfeltien sukuun 1800 luvun puolivälistä 1900 luvun puoliväliin. Rauhalinna oli tullut Armfelt-suvulle kuvernööri Johan August von Essenin ostaessa sen vuonna 1848. Hän oli Kustaa Mauri Armfeltin ja Sagan prinsessa Vilhelmina av Sagan tyttären Adelaine Gustava Aspasian (Vava) Armfeltin toinen aviomies. Kuvernööri Johan von Essenin kuoleman jälkeen Rauhalinna siirtyi Vava Armfeltin pojalle Carl M.M. Armfeltille vuosiksi 1873–1890 ja hänen jälkeensä Vava Armfeltin lapsille. Heistä kreivitär Auda Armfelt tuli vuonna 1938 Rauhalinnan omistajaksi. Kreivittärellä ei ollut lapsia, mutta hän tunsi olevansa velvollinen jatkamaan isänsä ja isoisänsä maanviljelijä-perintöä, joten vuonna 1952 73-vuotias kreivitär myi tilansa keinosiemenyhdistykselle. Elo S. Durchmanin oli saanut kreivittären vakuuttuneeksi siitä, että tilaa tullaan viljelemään voimaperäisesti ja se tulee palvelemaan koko maakuntaa, myös sen ruotsinkielistä viljelijäväestöä. Toimiessaan aikaisemmin yhdyskunnallisissa ja sosiaalisissa tehtävissä mm. vanhainkoti ”Hemmetin” johtajattarena Turussa, Auda Armfelt oli tehnyt työtä erityisesti Turunmaan ruotsinkielisen väestön sosiaalisten olojen parantamiseksi. Siksi nuokin näkökohdat vaikuttivat tilakaupan syntymiseen.
Vuonna 1952 Keinosiemennysyhdistys osti kreivitär Auda Armfeltilta Kaarinan Rauhalinnan kartanon. Tilan kokonaispinta-ala oli tuolloin noin 140 ha, josta peltoa oli 50 ha. Päärakennus on kartanomainen, vuonna 1850 rakennettu, hirsi/puurakenteinen asuinrakennus on muutettu osin kokouskäyttöön ja sitä on korjailtu aika ajoin. Tyrolilainen aitta, kaksikerroksinen tiilirakenteinen rakennus on rakennettu vuonna 1850. Sonniasema, kivirakenteinen navetta on rakennettu arvion mukaan 1900-luvun alussa. Vuonna 1953 Rauhalinnan suurta navettaa korjattiin ja lisärakennuksia rakennettiin, jotta se soveltui sonniasemaksi, syksyllä 1953 päästiin kalustamaan eläinlääkärintilat, laboratorio, pakkaus- ja toimistotilat (sekä siirtämään sonnit uusiin tiloihin). Näin saatiin yhtenäiset tilat 48 sonnille ja lisäksi ostetuille vasikoille. 1954 Rauhalinnaan siirtymisen jälkeen Lounais-Suomen Keinosiemennysyhdistyksessä aloitettiin laaja rakennuskausi. Jo vuonna 1954 rakennettiin vanhaa kivinavettaa hyväksi käyttäen suuri sonniasema laboratorioineen ja autokorjaamoineen. Yhdistyksen oma autokorjaamo aloitti vuonna 1954 Rauhalinnassa. Seuravana vuonna ryhdyttiin rakentamaan neljän perheen virkailijarakennusta ja suurta varastorakennusta traktoritalleineen. Vuonna 1956 sonniasemaa laajennettiin ja vuonna 1959 rakennettiin vielä uusi asuinrakennus. Vuosisadan loppuvuosina suunniteltiin Rauhalinnan karjuaseman uuden lisäsiiven rakentamista, sillä kasvava tuotanto tarvitsi välttämättä uudet tilat. Rakentaminen kuitenkin lykkääntyi vuosia, mihin vaikutti erityisesti EU-rahoituksen byrokraattisuus. Vasta kesällä 2000 rakentaminen pääsi käyntiin ja uusi karjuasema vihittiin käyttöön 31.5.2001. Vuoden 2009 keväällä karjuaseman toiminta Rauhalinnassa loppui ja sen myötä päättyi vuonna 1952 alkanut pitkä ja vireä aikakausi Kaarinassa. Päärakennus ja talousrakennukset ovat suojeltuja.
Rauhalinnan puisto sijaitsee Kartanomäen länsi-lounaispuolella, työntyen osin kartanomäen pihapiiriin. Puisto on maisemallisesti ja erityisesti kasvillisuudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Puisto on kasvanut topografialtaan miellyttävän mäenkohouman rinteille. Mäkialueen keskellä oleva kallioharjanne tuo omalta osaltaan lisäarvoa alueelle. Puistossa kasvaa kookkaita ja osin hyvin järeitä tammia, metsälehmuksia ja istutettuina lajeina punatammea, pyökkiä, valkopyökkiä, makedonian mäntyä ja douglaskuusta. Metsän aluskasvillisuus on lehtomaisen runsas ja erityisesti silmiä hivelee laajat sinivuokkojen ja valkovuokkojen kattamat rinteet keväisin. Rauhalinna puisto on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokas ja tullaan suojelemaan.
Kesäkuussa 2011 Kaarinan kaupunki hankki omistukseensa Rauhalinnan alueen. Tulevaisuudessa tuskin näemme enää kaunista ja yhtenäistä Rauhalinnan aluetta, vaan kaupunki kaavoittanee osan maista rakennuskäyttöön. Kaarinan kaupunki on 2018 myynyt kartanon yksityiselle, joten huomatkaa tämä kun kuljette alueella.