Aakkosia Janakkalassa - B - Boije Multi-cache

Janakkalaan ja historiaan oleellisesti liittyvä B on esimerkiksi Hakoisten kartanoa pitkään isännöinyt (1812-1944) Boije af Gennäs-suku. Janakkalan paikalliseen elämäänkin vahvasti vaikuttanut persoona oli Hans Gustaf Boije.

Valtiolliseen elämään H. G. Boije osallistui 1862 lähtien. Hän oli mukana kaikilla valtiopäivillä mm. maamarsalkkana vuoteen 1894 saakka. Hän nautti, ei vain oman säätynsä aatelin kannatusta, vaan yleisesti hänellä oli koko nelikamarisen eduskunnan luottamus. Hän kuului liberaaleihin. Hän ajoi henkilökohtaisesti koko kansan etua ja edistystä koskevia kysymyksiä.

Janakkalan kunnalliselämään hän osallistui aktiivisesti. Hän oli kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1867-1872. Kirkollisella alalla hän toimi seurakunnan kirkkoväärtinä 1854-1872.

Merkittävä ansio hänellä oli Hamppulan kansakoulun perustamisessa. Hän lahjoitti Hamppulan talon tontin ja rakennukset perustettavaa kansakoulua varten 1861. Lokakuun 11. pnä 1861 pidettiin Hamppulan kansakoulun juhlalliset avajaiset. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Otto Johan Brander. Juhlat jatkuivat Hakoisten kartanossa, jonne oli kutsuttu talonpoikiakin vieraiksi neljätoista henkeä. Paroni Boije esitti muistomaljan talonpojan säädylle sanoen, että on ollut aika, jolloin talonpojan ei luultu mitään oppia tarvitsevan paitsi kristillisyyttä, mutta nyt on tultu huomaamaan, että opin ja tiedon valo on nähty tarpeelliseksi myös maataviljeleville talonpoikaisellekin kansalle. Puhuja oli iloinen, että talonpojat itse ovat saaneet osan tästä tunnosta, jonka sanoi vaikuttaneen ensimmäisen kansakoulun valmistumiseen Janakkalassa. Talonpoikien puolesta puhuivat Kustaa Paturi ja Kaapo Jussilainen ja esittivät maljan Boijelle siitä hellästä kansarakkaudesta, loistavasta väsymättömyydestä ja uutteruudesta, jota hän yhteisten asiain esimiehyyden alla on osoittanut. Kaikki muistomaljat esitettiin ”suloisella suomenkielellä”.

Hänen toimintansa esimerkillisellä Hakoisten kartanon isännyydellä vaikutti monin tavoin koko pitäjän maataloudelliseen ja karjataloudelliseen kehitykseen. Boije alkoi viljellä soita, hän hankki ensimmäisen auran Janakkalaan. Hän herätti ihmetystä aloittamalla metsänhoidon. Hänen perustamansa meijerikoulu vaikutti laajalti. Hakoisten meijerikoulussa valmistuivat Suomen ensimmäiset meijerskat. Hänellä oli kartanoissaan 300 lypsävää lehmää. Voita vietiin dritteleissä Hankoon ja sieltä Englantiin. Boije perusti 1857 Janakkalan pitäjän maamiesseuran, jonka monivuotisena puheenjohtajana hän toimi. Viralan kartanoon hän perusti sprii- ja hiivatehtaan. Hän oli Janakkalan Säästöpankin perustajia.

Boijen luonne oli sovitteleva ja hän kuunteli toisten mielipiteitä, eikä halunnut kartanonomistaja-arvovallalla yksin ratkaista asioita. Hänen suhteensa torppareihin oli hyvä. Jos siemenvilja oli syöty eikä ollut kylvettävää, antoi hän Hakoisten makasiinista lainaksi, jota ei aina tarvinnut maksaa takaisin. Hän keskusteli torpparin kanssa puhutellen torpparia isännäksi ja torpparin muijaa emännäksi. Pitäjän johtavien talonpoikien kanssa hänellä oli hyvät välit. Osoituksena tästä oli talonpoikien lähetystöjen käynnit Hakoisissa Kustaan päivänä onnittelemassa. Käynnistä 1862 on muistona hopeinen kahvikannu, jossa on suomenkielinen kaiverrus ”Vapaaherra H. G. Boijelle kunnallisseikoista 18 6/6 62. Talonpojan säädyltä Janakkalassa”

Annetuista koordinaateista Janakkalan hautausmaalta löytyy H.G. Boijen ja hänen puolisonsa hautakivi. Tästä muistomerkistä löydät tiedot, jotka selvittämällä saat kätkön koordinaatit.

Kätkön koordinaatit ovat:
60° 5A.BCD
24° 3E.FGH