GC3XT52 Koitsanlahden hovi (Traditional Cache) in Finland created by ruotsla

This cache has been archived.

ruotsla: laitetaan ajanpuutteen takia arkistoon ja vapautetaan paikka esim. paikkakuntalaisille, sillä kyllä tamä paikka purkkinsa on ansainnut .

GC3XT52 ▼

A cache by ruotsla Message this owner

Hidden : 9/30/2012

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Koitsanlahden Hovi sijaitsee Parikkalassa valtatie 6:n varrella. Hovi avattiin museoksi vuonna 1966. Vuodesta 1991 museo on ollut toistaiseksi suljettuna. Hovin rakennukset ja alueet ovat museoviraston hallinnassa ja niiden kunto heikkenee nopeasti. Ulkovajan valvontakamerakin on "nuukahtanut"

Koitsanlahden Hovi on Suomen ainoa lahjoitusmaakartano, ja etenkin tämän takia on täysin käsittämätöntä, ettei museovirasto pidä omaisuudestaan parempaa huolta.

Hovirakennus ympäristöineen on kulttuuriperinnöltään ja historialtaan täysin poikkeuksellinen nyky-Suomen alueella.

Koitsanlahden Hovi kertoo Ruotsin suurvalta-ajan historiasta, lahjoitusmaista sekä talonpoikien asemasta 1600-1800-luvuilla.

Koitsanlahden Hovi oli alkujaan kuningas Kustaa II Adolfin vuonna 1618 perustama valtion latokartano. Vuonna 1652 Koitsanlahti lahjoitettiin sotamarsalkka ja kreivi Arvid Wittenbergille, jonka suvun hallussa se oli 1680 toteutettuun läänitysten kruunulle palauttamiseen saakka.

Vuodesta 1721 Koitsanlahden Hovi oli Venäjän hallitsijan lahjoitusmaakartano, jossa Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan talonpojat kävivät suorittamassa erittäin raskaita työpäiviä, suorittessaan jossa Uukunniemen, Saaren ja Parikkalan talonpojat kävivät suorittamassa "ropottia", erittäin raskasta työpäivää, mielivaltaisissa, lähes maaorjamaisissa olosuhteissa "lääninherralle".

Varsin pian alkoivat itsenäiseksi itsensä kokeneet Koitsanlahden Hovin talonpojat vastustamaan hallitsijan ankaria vouteja, ja nousivat myös kapinoimaan heitä vastaan. Koitsanlahden Hovin pihalla on ”Kärsimysten kivet” -muistomerkki menneiden sukupolvien kärsimyksiä kunnioittamassa. Muistokivi on pystytetty vuonna 1958.

Venäjän hallitsija vuokrasi vuonna 1801 Koitsanlahden lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Christopher Kniperille, joka vuokrasi Hovin edelleen. Koitsanlahden Hovin olot vakiintuivat vuonna 1823, jolloin kruunu vuokrasi hovin 25 vuodeksi majuri Jacob Fredrik Lagervallille. Koitsanlahden Hovin päärakennus on tältä kaudelta. Vuokra-ajan päättyessä vuonna 1858 loppui senaatin päätöksellä myös lahjoitusmaakausi ja talonpoikien päivätyöt lakkautettiin. Kuitenkin vasta torpparivapautuksesta säädetty laki vuonna 1919 teki Koitsanlahden talonpojista itsenäisiä viljelijöitä.

Itsenäisyyden ajalla Koitsanlahden Hovi ympäröivine peltoineen oli Suomen valtion omistuksessa vuokrattuna agronomi Jarl af Björkstenille ja myöhemmin hänen leskelleen vuoteen 1945. Sodan jälkeen hovin pellot jaettiin siirtoväelle ja komeaan päärakennukseen sijoitettiin Parikkalan mieskotiteollisuuskoulu.

Koitsanlahden Hovi on myös inspiroinut kirjailijoita. Kirjailija Lempi Jääskeläisen kaksi teosta, Hovin vallat ja Talopoika ja hovinherra, käsittelevät Koitsanlahden Hovia. Koitsanlahden Hovi on museo-aikanaan esitellyt kartanokulttuuria ja kotiseutuhistoriaa. Hovin hoitajat ovat olleet vaihtuvaa väkeä, joten irtaimistoa ei ole paljon säilynyt.

Museoalueella voi tutustua kartanon päärakennukseen ja ulkorakennuksiin. Lisäksi ympäristöä täydentää upea maisema-alue. Päärakennuksen eteläpuolelta löytyy nk. "piiskuupetäjä", äärellä jaettiin oppia ankaralla kädellä.

Itse kätkö on PET-putkilo, kynällä ja vedenkestävällä lokiliuskalla varustettu isokokoinen mikro. Se on jemmattu jästin silmältä suojaan, kuitenkin varsin perinteisellä tavalla.

Mitään ei tarvitse, eikä saa siirtää, kaataa, ruhjoa tai runnoa rikki, ihan sillee siististi selviää, vaikkapa nappaskengissä ja pyhäkoltussa (pl. lumihankikävelyaikana).