Käläviän Hirsimehtä 2 - Toiminta alkaa Traditional Cache
Käläviän Hirsimehtä 2 - Toiminta alkaa
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä pieni kätkösarja Kälviällä, joka irtautui Kokkolasta omaksi pitäjäkseen vuonna 1639, esittelee Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän, eli noin 12 000 hehtaarin erämaa-alueen sekä sen vaiherikkaan ja ainutlaatuisen historian. Kätköistä saat kerättyä myös bonus-kätkön koordinaatin.
Muistathan lukea sarjan esittelykätkön kuvauksen ohjeet ja rajoitukset, ennen kuin tulet hirsimetsään.
Hirsimehtä 2 - Toiminta alkaa:
...Isojaon järjestelyn ollessa vielä meneillään, vuonna 1900, saa Hirsimetsä ensimmäiset varsinaiset sääntönsä kuntakokouksessa. Ensin Hirsimetsä erotettiin Jakokunnasta ja toiminnan alkajaisiksi Hirsimetsästä otettiin erilleen Ullavalaisten osuudet, Simukkalan Pappisvirkatalon - ja Tuunalan sotilasvirkatalon osuudet. Ullavalaisille annettiin kulmaus Hirsimetsästä, Hanhisalosta Venejärvelle päin, jonka he jakoivat heti talojen kesken pienen pieniksi palstoiksi. Tuunala sai ns. Filppun palstan Lampin rajalta.
Ensimmäinen savotta alkoi leimauksilla 1916, leimatut tukit myytiin ja hakkuut alkoivat seuraavana vuonna, - yhteiskunnallisesta tilanteesta huolimatta ja työtä riitti aina vuoteen 1920 asti, työllistäen satoja henkiä. Seuraava hakkuu alkoi 1928 ja tätä jo hiukan rauhoiteltiin ylemmiltä tahoilta.
Kämppiä oli hakkuilla useita ja ne olivat aika kookkaita, jopa 90:lle hengelle ja niiden pihalla oli tallit hevosille sen mukaiset. Kämpät siirrettiin aina sinne missä hakkuiden painopiste oli. Ajoteiden päätiet jyrättiin ja jäädytettiin kantaviksi. Hevosmiehet ajoivat jopa 15 m3 kuormia 1.3 m leveällä reellä. Hakkut työllistivät satoja henkiä.
Kolmas suuri savotta alkoi vuonna 1935 ostaja tahon ollessa Englantilainen. Tämä savotta alkoi olla jonkinlainen käännekohta Kälviän Hirsimetsän historiassa. Autot tekivät tuloaan ja tämä savotta oli viimeinen jolloin havupuu jätettiin vanhan venejätven jäälle, Perhojoen uittoyhdistyksen uitettavaksi jokisuulle ja ensimmäinen jolloin koivupuu ajettiin autoilla Kälviän asemalle, kuljetettavaksi edelleen rautateitse kohti määränpäätänsä. Tämä savotta oli myös viimeinen jolloin rakennettiin siirrettäviä kämppiä aina sinne missä hakkuut milloinkin olivat. Mainittakoon että moottorisahat tulivat käyttöön vasta 1950-luvulla.
Myös sotaaikana Hirsimetsässä oli hakkuut käynnissä. Tällöin Hirsimetsästä otettiin hiiliä ja halkoja, hakkauttajan ollessa Metsähallituksen hiilitoimisto. Suuret hakkuut vähenivat pikkuhiljaa ja kulkuyhteydet paranivat. Tie Sykäräisistä Härkänevalle valmistui 1949 ja läpi Rahkoseen se tehtiin 1961. Valtion hoidettavaksi se tuli 1963.
1960 -70-luvut ja oli toiminnassa suurta muutoksen aikaa. Metsäautotieverkostoja tehtiin ja uskottiin ojituksien tekevän metsää vähän joka nevasta, hakkuut olivat pienempiä ja metsää alettiin uudistaa istuttamalla, lisäksi metsää lannoitettiin ja vesakoita myrkytettiin jo lentokoneellakin. - Puhuttiin metsänhoidosta - ja "Hirsimehtärahoista". - pian tulivat sitten ne metsäköoneetkin.
Nykyään, lakimuutoksen seurauksena, Hirsimetsää, siis tätä samaa palaa kartalla, isännöi 2003 perustettu Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän osakaskunta ja toimitaan yhteismetsälain puitteissa, aikaisemman yhteisaluelain sijaan. Hirsimetsän osakkaana on samat, nykyisin reilu 850 Kälviällä sijaitsevaa tilaa. Näiden tilojen omistajat voivat toki asua muuallakin, mutta he ovat osakkaina Hirsimetsässä ja Hirsimetsäosuuksia voi omistaa ainoastaan Kälviällä sijaitseva tila ja osuus määräytyi alunperin tilan koon mukaan. Läheskään kaikilla Kälviän "tiloista", ei ole osuutta Hirsimetsään, sen kummemmin kun että niillä myöskään harjoitettaisiin maataloutta elinkeinona. Osakaskunnalla on etuosto-oikeus Hirsimetsän osuuksiin ja sen taloudellinen toimiala on metsätalous
Hirsimetsän kokonais pintaala on 12 297 ha josta kasvullista metsää noin puoolet. Ojitettua suota on 3100ha ja metsäojia on kaivettu yli 700 km, 30% valtionavulla. Metsäautoteitä on tehty 33 km ja penkkateitä 9 km, 25% valtion avun turvin. Päätieverkosto pidetään kunnossa ja pistoja lanataan ja kunnostetaan toiminnan tarpeen mukaan. Alueella on suomen suurin yksityinen luonnonsuojelualue, kooltaan n. 3000 ha ja yksityinen 154 ha:n Vanhojen metsien suojelualue vielä siinä kupeessa.
Sivun yläosassa; "related webpage" osassa on linkki Hirsimetsän osakaskunnan sivuille, josta löytyy lisää tietoa sen nykyisestä toiminnasta.
Yhteismetsänä Kälviällä on tällä hetkellä myös Maunumäkisten jakamatta jätetty toinen tervaruotu; eli "Rantalan sarka, pinta-alaltaan pyöriät 1000 ha.
Additional Hints
(Decrypt)
chhffn