"J" Keski-Uusimaan Alphabet -J- Juna Traditional Geocache
"J" Keski-Uusimaan Alphabet -J- Juna
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Huom! Jästimisen estämiseksi piilota vähintään yhtä hyvin kuin löydettäessä. Purkin ei tule näkyä lainkaan.
Kätkö esittelee ehkä Keski-Uusimaata eniten muokanneen tekijän; rautatien. Teemasta huolimatta rautatielle ei tietenkään saa mennä.
Suomen rataverkko sai alkunsa 17.3.1862, jolloin avattiin ensimmäinen rataosuus Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Nykyiset Keski-Uusimaan asemat sijaitsevat yhtä lukuunottamatta kaikki tällä Suomen pääradaksi kutsutun rataosuuden varrella. Nämä ovat:
Savio (Kerava)
Kerava
Kyrölä (Järvenpää)
Järvenpää
Saunakallio (Järvenpää)
Purola (Järvenpää)
Nuppulinna (Tuusula)
Jokela (Tuusula)
Lisäksi 3.9.2006 avatun Lahden oikoradan varrella on Haarajoen (Järvenpää) seisake.
Keski-Uusimaata palvelevat K-, N-, T-, H-, R- ja Z-lähijunat ao. kartan mukaisesti.
Rautatien vaikutus Keski-Uusimaan kehitykseen oli mullistava. Vanha Suur-Tuusula alkoi pikku hiljaa hajota, kun radanvarren asemakylät alkoivat kehittyä omaa tahtiaan. Kylissä kauppa, käsityö ja teollisuus kasvoivat nopeasti ja niistä tuli oikeita taajaväkisiä yhdyskuntia, joiden tarpeet esimerkiksi kunnallisten palveluiden suhteen olivat oleellisesti toiset kuin muussa Tuusulassa. Kasvun ja kehityksen myötä alkoi myös irtautumisprosessi. Voi siis sanoa, että rautatien vuoksi Korso, Kerava ja Järvenpää eivät enää ole Tuusulaa.
Jokelassa rautatien vaikutus oli kaikkein dramaattisin. Jokelan alue oli lähes asumaton vielä 1860-luvulla. Rautatien valmistumisen jälkeen alue olikin äkkiä Suomen moderneimman liikenneväylän varrella. Uusien kuljetusyhteyksien myötä oli mahdollisuus ryhtyä hyödyntämään alueen hyvää savea tiiliteollisuudessa. Jokelan alueesta kasvoi jo 1800-luvulla oikea maaseudun teollisuusyhdyskunta. 1900-luvun alkupuoliskolla Jokelassa tuotettiin tiilien lisäksi mm. kattohuopaa, vanua ja tulitikkuja.
Myös Kerava oli vuoteen 1862 rautatien tuloon saakka selkeästi maalaisyhteisö ja rautatien rakentamisen aikoihin Keravan alueella oli noin 450 asukasta. Rautatie mahdollisti alueen teollistumisen. Ensin tulivat tiilitehtaat ja Suomen ensimmäinen sementtitehdas Saviolle 1869. Keravan merkitys kasvoi Porvoon yksityisen rautatien valmistuttua 1874. Myös Hyrylän venäläinen varuskunta lisäsi Keravan merkitystä risteysasemana. Vuonna 1880 Keravalla oli jo 649 asukasta ja tiilitehtaiden lisäksi alkoivat toimintansa Kaakelitehdas ja Rakettitehdas. Keravan asemarakennus on valmistunut 1878. Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi Kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3000 ja alkujaan myös Korso kuului Keravaan. Korso kuitenkin liitettiin Helsinkin maalaiskuntaan (=Vantaaseen) 1954.
Keravan asema 1900-luvun alussa
Myös Järvenpään kaupunkirakenne tukeutuu voimakkaasti rautatiehen. Järvenpää erotettiin kauppalaksi Tuusulasta vuonna 1951.
Hyvä sijainti on vaikuttanut myös siihen, että Tuusulanjärven itärannalle alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla muodostua huvilayhdyskunta komeine suurhuviloineen. Suomalaiset ja venäläiset upseerit, varakkaat liikemiehet ja valtion korkeiden virkojen haltijat ostivat Kirkonkylän ja Tuomalan talonpojilta rantapalstoja. Tonteille rakennettiin komeita huviloita, jonne perheen lapset, naiset ja palvelusväki muuttivat koko kesäksi. Perheenpää saattoi vierailla maaseutuhuvilalla viikonloppuisin ja työskennellä pääkaupungissa muutoin. Monista huviloista tuli myöhemmin ympärivuotisia koteja.
Maineikas taiteilijayhteisö ei sekään ehkä olisi syntynyt, jollei Tuusulasta olisi tarpeen vaatiessa päässyt nopeasti Helsinkiin. Toki kultakauden taiteilijat hakivat Tuusulasta myös maaseudun rauhaa ja kauniita maisemia. Varmasti heidän viihtymiseensä alueella vaikutti myös se, että tuusulalaiset olivat täällä maantienvarrella asuessaan jo nähneet yhtä ja toista. Täällä maalaisetkin arvostivat sivistystä ja ennen kaikkea he olivat jo tottuneet siihen, että on muunkinlaisia tapoja elää.
Melko pieniltä tuntuvat asiat voivat kääntää historian suunnan ja vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kehitykseen. Ajatusleikkinä voisi miettiä, miltä Suur-Tuusulan alue näyttäisi, jos Suomen ensimmäinen rautatie olisikin rakennettu kulkemaan esimerkiksi Ruotsinkylän, Nahkelan ja Nukarin kautta? Olisiko Nahkela nyt oma kaupunkinsa? Olisivatko taiteilijahuvilat syntyneet Tuusulanjärven länsirannalle?
Yhä edelleen Keski-Uusimaan selkäranka on rautatie. Sitä se on myös tulevaisuudessa.
Lähteet: Wikipedia; Tuusulan kunta
Kätkösarja perustuu vapaaehtoisuuteen. Mikäli FTF:n löytäjä haluaa, hän voi tehdä seuraavan kätkön (eli tässä tapauksessa K:n). Seuraava kätkö voi olla minkä tyyppinen tahansa (mielellään helpohko). Kätköjen tulisi sijaita Keski-Uudellamaalla (Järvenpää-Kerava-Tuusula). Nimeäminen järjestyksessä A-kätkön mukaisesti:
"A" Keski-Uusimaan Alphabet -A- Anttilan koulu
"B" Keski-Uusimaan Alphabet -B- Blue Rings
"C" Keski-Uusimaan Alphabet -C- Current/Sähkövirta
"D" K-Umaan Alphabet -D- Duunareitten Hankkija
"E" K-Umaan Alphabet -E- Ensimmäiset asuntomessut
"F" K-Umaan Alphabet -F- Fanni Luukkosen Lotat
"G" K-Umaan Alphabet -G- Garlic Festival
"H" Keski-Uusimaan Alphabet -H- Houni
"I" K-Umaan Alphabet -I- Iso-Hollo, Volmari
Näin säilyisi luettavuus listalla. Olisi hienoa, jos purkille löytyisi paikka, jolla on oikeasti jotain merkitystä, eikä vaan väkisin keksitty purkin paikka. Nämä ohjeet on hyvä sisällyttää seuraavien kätköjen kuvaukseen, jotta sarja jatkuisi.
Additional Hints
(Decrypt)
xrfxrygä lyöf wn bvxrnyyr, gvvyvra nyyn, cvvybgn uliva, wäfgvzvfinnen!