Särkkäniemen fladat ja kluuvit EarthCache

  Tehtäväsi 

HUOM! Tämä Earth Cache ei ole haettavissa, kun meri on jäässä.

Särkkäniemeä tulee lähestyä Uutelan luontopolkua pitkin. Särkkäniemen alueella saa kulkea jalan polkuja pitkin. Ajalla 1.4. - 1.8. kulkeminen polkujen ulkopuolella on ehdottomasti kiellettyä. Alueella ei saa pyöräillä, ja koirien tulee olla kytkettynä. (Kieltotaulu)

Kun saavut polkuja pitkin referenssipisteeseen, näet polun molemmilla puolilla fladan/kluuvin.

1. Selvitä, mikä on merenpinnan taso? Onko se alle normaalin, normaali vai kohonnut. Tämän tehtävän voit tehdä havainnoimalla tai katsomalla osoitteesta Itämeriportaali
2. Kulje polkua pitkin tehtäväpisteeseen A (N 60° 12.015 E 025° 11.100) ja tee havaintoja polun pohjoispuolella olevasta fladasta/kluuvista. Mikä kehitysvaihe (1 - 4) on meneillään? Perustele vastauksesi.
3. Edelleen tehtäväpisteessä A suuntaa katseesi polun toiselle puolelle meren lahdelle. Löydätkö merkkejä fladan/kluuvin kehittymisestä meren lahdessa? Perustele vastauksesi. Huom! Jos heinikko estää näkyvyyden merelle, kannattaa mennä lähemmäs rantaa tekemään havaintoja.
4. Jatka polkua pitkin tehtäväpisteeseen B (N 60° 12.135 E 025° 11.140). Täältä löydät toisenlaisen jääkauden aikaansaannoksen eli rapakivisen siirtolohkareen, joka erikoisen muotonsa perusteella (harjakatto) on saanut nimen Kappelikivi. Missä kehitysvaiheessa maankohoaminen on siirtolohkareen lähettyvillä? Perustele vastauksesi.

  Fladat ja kluuvit 

Maankohoaminen

Maankohoaminen on geologinen ilmiö alueilla, jotka aikoinaan olivat mannerjäätiköiden peitossa. Viimeisen jääkauden ollessa laajimmillaan n. 18 000 - 20 000 vuotta sitten Skandinavian mannerjäätikkö ulottui aina Keski-Eurooppaan asti. Vuosituhansien aikana valtava jäämassa painoi alla olleen maankuoren lommolle. Suurinta painuminen oli jäätikön paksuimmissa kohdissa. Suomen alueella jääpeite oli paksuinta Merenkurkussa, missä jääkerroksen paksuuden oletetaan olleen n. 2,5 km. Vuosaaren alueella mannerjään arvellaan olleen kilometrin paksuinen.

Mannerjäätikön sulaminen käynnisti maankohoamisen eli maankuoren hitaan palautumisen isostaattiseen tasapainotilaan. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa ja hidastui vähitellen. Kohoamisen odotetaan kestävän vielä n. 10 000 vuotta ja maan kohoavan vielä noin sata metriä. Merenkurkussa kohoamisnopeus on nykyään 5 - 8 mm/vuosi ja Vuosaaren alueella 1 - 3 mm/vuosi.

Fladat ja kluuvijärvet

Fladat ja kluuvit ovat muusta merialueesta maankohoamisen seurauksena kuroutumassa olevia tai jo kuroutuneita pienialaisia vesialueita, joiden suulla on erotettavissa kynnys tai kannas, joka rajoittaa veden vaihtumista fladassa tai kluuvissa.

Fladalla on vielä yhteys mereen vesiväylän eli salmen kautta. Veden virtaukseen fladan ja meren välillä vaikuttaa sekä suuaukon leveys että sen kynnyksen korkeus. Mitä korkeampi kynnys fladassa on, sitä rajoittuneempaa on vedenvaihto. Kynnys voi olla kallion muodostama, tai se voi koostua jään ja aallokon kasaamasta hiekasta ja kivistä.

Kluuvi eli kluuvijärvi on entinen flada, joka on menettänyt yhteytensä mereen. Se saa ainoastaan satunnaisesti suolaista vettä merenpinnan ollessa poikkeuksellisen korkealla tai voimakkaan myrskyn tuomana. Kluuvijärvi sijaitsee hieman merenpinnan yläpuolella, ja sen suurin ero järveen verrattuna on veden lievä suolaisuus. Kluuvi eristyy yhä enemmän merestä ajan myötä ja kasvaa lopulta täysin umpeen kaislikon tai rämemetsäkasvien vuoksi. Kluuvi muuttuu järveksi, kun maa kohoaa merenpinnan maksimitason yläpuolelle. Suomessa merenpinnan maksimitaso on n. 1,4 metriä.

Kehitysvaiheet

Fladan esiaste muuttuu fladaksi noin sadassa vuodessa ja kluuvin kehittyminen vie toiset sata vuotta.

Kuvat 1 - 2 havavainnollistavat fladojen ja kluuvien kehitysvaiheet:

1. Fladan esiaste (Juvenile flad)
   on merenlahti, poukama tai vastaava, jossa jokin pinnanalainen pohjamuodostelma estää veden vaihtumisen.
2. Flada (flad)
   syntyy, kun lahti mataloituu maanpinnan kohotessa. Muodostuva allas on edelleen jatkuvasti yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta.
3. Kluuviflada (glo-flad)
   syntyy, kun pohjamuodostelma ulottuu vedenpinnan yläpuolelle ja merivettä pääsee kluuviin vain merenpinnan ollessa korkealla tai myrskyjen yhteydessä.
4. Kluuvi (glo)
   syntyy, kun allas on niin paljon merenpinnan yläpuolella, ettei sinne pääse merivettä. Kluuvi on siten muuttunut järveksi.

  Your tasks 

OBS! This Earth Cache is not available when the sea is frozen.

Särkkäniemi should be approached via the Uutela nature trail. The head of the trail can be found near the parking place. The rules for nature conservation area are fairly strict. As is told the instructions printed on the signs ( rules, only in finnish) all over the area, visitors are not permitted to walk outside the paths between 1.4. - 1.8. Biking is forbidden and dogs must be kept on leash. Walking on trails is allowed year round.

After coming to the reference point you will see a flad/glo on the both sides of natural trail.

1. Find out what is the current sea level. Is it low, normal or high? You can make observations or you can have a look at the Baltic Sea Portal
2. Go to the task point A (N 60° 12.015 E 025° 11.100) along the trails and make observations. Describe the bay isolation stage of flad/glo on the northern side of the trail.
3. Staying at the task point A look at the other side of the trail. Can you see any signs of bay isolation here? Explain your answer.
4. Go to the task point B (N 60° 12.135 E 025° 11.140) along the trails. You will find here an erratic bolder of rapakivi granite. It is called Kappelikivi (chapel stone) based on its shape of a ridge roof. It has been carried here from the Vyborg area during the melting phase of the last glacial period. Can you see any signs of bay isolation around the Kappelikivi? Explain your answer.

  Flads and Gloes 

The land uplift

During the last glacial period approximately 18 000 - 20 000 years ago, Fennoscandia was covered by ice sheets. Near the Gulf of Bothnia the ice cover was thickest in Finland, about 2,5 km. In the Vuosaari area the ice cover was estimated to be as thick as one kilometer. The enormous weight of the ice caused the surface of the Earth's crust to deform and warp downward.

When the ice melted, the crust began to rise, and the post-glacial rebound still continues. In the Gulf of Bothnia area the current uplift rate is about 5 - 8 mm per year, and there is still some 100 meters to rise. In the Vuosaari area uplift rate is about 1 - 3 mm per year.

Flads and Gloes

As a result of the land uplift, shallow bays will eventually be cut off from the sea, and at the end of the process they become freshwater lakes.

Flads are still in contact with the sea, but they have a clear underwater sill at the mouth. Moraine or rock ridges act as natural water retaining sills and isthmuses. Flads are on average only one meter deep.

As land uplift continues, flads eventually become gloes. Unlike flads, there is an inflow of saltwater into gloes only at high tide or during autumn storms. Gloes therefore have more freshwater than flads.

A glo develops into a lake, when it loses its intermittent connection with the sea. This happens when land uplift raises the lake above the maximum high water level, which on the Finnish coast is approximately 1.4 meters above sea level.

The bay isolation stages

The development from juvenile flad to flad takes about 100 years and the development to glo another 100 years.

The Figures 1 - 2 illustrate the bay isolation stages:

1. Juvenile flad
   is a transitional stage between more open water and a flad. The exchange of water between the sea and the basin is fairly free, but they have a clear underwater sill at the mouth.
2. Flad
   is a shallow basin surrounded by land, leaving one or a few narrow openings to the sea.
3. Glo-flad
   is a flad which has connections to the sea only when the sea level is high.
4. Glo
   is a flad with no further connections to the sea, where the decreasing salinity will lead to a new succession of freshwater plants, unless the glo is overgrown by marsh or land vegetation.

  Lähteet / Sources 

1. Itämeriportaali, The Batic Sea Portal, http://www.itameriportaali.fi/
2. Syrjänoja, Saaristomeren ja Selkämeren fladat, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raporteja 1/2008, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80412
3. Ympäristöseuranta Merenkurkussa, Fladat ja kluuvit, Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, http://wwwp.ymparisto.fi/miljo/html/fladoroglon_fi.html
4. Munsterhjelm, Natural succession and human-induced changes in the soft-bottom macrovegetation of shallow brackish bays on the southern coast of Finland, 2005, http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/vk/munsterhjelm/naturals.pdf