(Kivenlahti history only in Finnish)
STENSVIKIN – KIVENLAHDEN LYHYT HISTORIIKKI
Stensvikin kylän nimi esiintyi ensimmäisen kerran maakirjassa
1540. Kylä käsitti silloin viisi tilaa. Tiloja olivat mm. Antas ja
Tyskas, joiden nimet löytyvät edelleen Nöykkiön tienimistössä. Kylä
oli saanut nimensä asukkaansa Stenin mukaan, jota jotkut ovat
arvelleet kalastajaksi. Antaksen ja Tyskaksen tiloista
muodostettiin vuonna 1864 Stensvikin kartano.
Stensvikin kartano myytiin Asuntosäätiölle 1961. Stensvikin
kartanon rakennuksista vain nykyisin Kahvi-Kaisana toimiva vanha
koulu ja seurakunnan päiväkerhotilana oleva vanha postirakennus
Postilla ovat säilyneet. Meriusvan koulun paikalla ollut kartanon
päärakennus ja varastorakennuksia romutettiin 1977 ja rannassa
sijainnut paja 80-luvun alussa.
Tiilitehdas hyvien savimaiden ääressä
1861 oli perustettiin Stensvikin tiilitehdas, jonka toiminta
päättyi kolmekymmenluvun lopulla. Tiilitehdas sijaitsi suunnilleen
Ala-Kivenlahden ostoskeskuksen tienoilla. Siitä johti suoraan
rantaan nykyisen ostoskujan suuntaisesti pienoisrautatie, jota
myöden tiilet kuljetettiin laivoihin lastattavaksi. Varsinkin
Helsingin rakentaminen eri vuosikymmeninä, mm. Uspenskin
katedraaliin ja linnoitustöihin, kului suuret määrät Stensvikin
tiiliä. Ensimmäisen maailmasodan aikana Stensvikissä oli
majoitettuna linnoitustöissä olleita kiinalaisia sotavankeja.
Viimeisiä Stensvik-leimalla varustettuja tiiliä saatiin kerätyksi
tiilitehtaan varastokellarin raunioista 80-luvulla.
Stensvikistä Kivenlahdeksi... ja osaksi Espoonlahtea
1966 valmistui Alvar Aallon ehdotus alueen yleiskaavaksi. Kaavat
hyväksyttiin 1968, jolloin mm. valtuusto oli päättänyt Espoonlahden
tulevaksi asukasmääräksi huikeat 70 000. Tavoitetta laskettiin
70-luvun puolivälissä neljäänkymmeneen tuhanteen. 60-luvun lopulla
solmittiin Espoon ja rakennuttajien kesken ns.
Lounaisrannikkosopimus, jonka mukaan rakennuttajat rakensivat
alueen kunnallistekniikan ja saivat vastineeksi
rakennusoikeuksia.
Kivenlahden rakentaminen alkoi vuosikymmenen vaihteen jälkeen.
Kivenlahtea kuten muitakin lähiöitä rakentamaan tuli
rakennustyöläisiä ympäri maata. Siirtotyöläiset majoitettiin
teollisuusalueelle parakkikylään. Ne, jotka eivät sinne halunneet
tai sopeutuneet, asuivat omissa koijissaan, joita oli mm. rannan
tuntumassa ja lähialueen metsiköissä. Ensimmäiset asukkaat
muuttivat sisään Kivenlahden uusiin kerrostaloihin vuoden 1971
lopulla, palvelut saapuivat jälkijunassa vuosien saatossa.
Kivenlahdessa on haluttu ottaa huomioon luonnon suuret
elementit; meri, merenranta ja vesi kaupunkisuunnittelun tärkeinä
tekijöinä. Meri onkin Kivenlahden ominaispiirre, sillä rantaviivaa
on lähes kaksi kilometriä.
Kivenlahdella on kahdet kasvot. Toiset kääntyvät merelle ja
toiset Länsiväylän suuntaan. Merelle avautuva kaupunkikuva on
mielenkiintoinen. Sen polttopisteenä on Merikeskus altaineen.
Merikeskuksen välittömässä tuntumassa on amfiteatterin muotoon
suunniteltu rivi- ja terassitalojen ryhmä Amfi
Väestömäärä oli noussut Kivenlahdessa vuonna 1976 seitsemään
tuhanteen, kymmenen vuotta myöhemmin se oli jo yli kymmenentuhatta
ja nykyään n. seitsemäntoistatuhatta. Lukuun on sisällytetty alue
Kivenlahti-Espoonlahden keskus-Laurinlahti. Koko Suur-Espoonlahden
asukasmäärä on n. 46 000
Lähteet:
Kivenlahti-Stensvik ry
Asuntosäätiö
------------------------------------------
Kätkö on mikrokokoinen putkilo ja sen voi löytää myös talvella,
mikali lunta ei ole paljoa. Purkkiin ei mahdu vaihtoesineitä.
Cache is micro size and it can be also found at winter if there
aren’t too much snow. There isn’t room for trade items.