Kuopion ensimmäinen mysteeriokätkö:
Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj
äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo,
veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj.
Kallavesj, Kallavesj, kaonis kalarantonesj!
Siellä paesto sären kylyk, poeka kuv vuoan onkeen sylyk,
siäsket purj ja vesj se nii lystisti liplatti.
Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj!
Siellä päevät puikkelehtii, siellä kuikat, laevat tehtii
purjehtimmaa mualimaa, avaraa, merriin taa.
Kallavesj, Kallavesj, kaonis saonarantonesj!
Siellä höyrysj miesten pinta, siellä illar raohoo rinta
naottii piällep päevän työn, kunnes lyö hetki yön.
Kallavesj, Kallavesj, poessa, poes on antimesj!
Tiäl ei outap poekarukkoo äejil lämmin kalakukkoo
laovantaesi saonam piäl, mitä viel, mitä viel
Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj!
Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee,
missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!
Koordinaatit eivät osoita kätkölle, vaan ”Kallavesj”-laulun muistomerkille. ”Kallavesj” laulun teksti on Aaro Jalkasen käsialaa. Wikipediassa on seuraava luonnehdinta:
Aaro Johannes Jalkanen (8. lokakuuta 1875, Rautalampi – 14. huhtikuuta 1960, Helsinki) oli varatuomari ja kulttuurivaikuttaja. Musiikin historiaan hän on jäänyt Kallavesj'-laulun sanoittajana.
Kuopiolainen juristi Jalkanen otti 1900-luvun alussa toimistoonsa osan maahantuodusta aktivistien aselastista säilyttääkseen ne. Venäläisten santarmien saatua asiasta vihiä hän pakeni 1914 Yhdysvaltoihin. Kielitaitoisena pakolaisena hän opiskeli siellä Harvardissa ja Minnesotassa sekä hankki pappisvihkimyksen.
Kerran suomalaisten juhlissa Aaro Jalkanen kuuli virolaisen kansanlaulun ”Yksinäin, yksinäin täytyy pois mun rientämäin”. Hän oli harrastanut ennenkin sanojen tekoa muiden säveliin ja aloitti nytkin sanoitustyön. Koti-ikävä kanavoitui lauluun Kallavesj, etenkin kaihoisaan kertosäkeeseen ”Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee”. Laulusta tuli heti suosittu sekä Amerikassa että Suomessa.
Aaro Jalkaselle on pystytetty muistokivi Kuopion Puijonsarventien näköalapaikalle. Sen suunnitteli arkkitehti Kaj Michael vuonna 1980.
To solve this mystery, investigate the plate of memorial. The location of this cache is
Tehtävän ratkaisemiseksi tutki muistotaulua. Kätkön lopulliset koordinaatit ovat
N62 56.(S+N+10*A) E27 38.(S+M+20*A)