N60 a.b
E22 c.d
Artukaisten lentokenttä - lentokoneet
vedestä maalle
Siviili-ilmailu operoi Suomessa pääasiassa lentoveneillä eli
vesitasolentokoneilla vuoteen 1935 asti. Turun vesilentoasema
perustettiin 1920-luvulla nykyisen
Turun Pursiseuran paikkeille ja pursiseuran paviljonki onkin
alunperin vesilentoaseman paviljonki. Vesilentoliikenne vaikeutui
kuitenkin aina talvikausina meren jäätyessä, joten pian kalustonkin
kehityttyä siihen suuntaan alettiin etsiä sopivaa paikkaa
maalentokenttää varten. Ruissalosta oli jo katsastettuna muutama
kentälle sopiva paikka, mutta jälkipolvien onneksi vielä parempi
paikka löytyi Artukaisista ja Ruissalo jäi tältä osin rauhaan.
Rakennustyöt Artukaisissa aloitettiin vuonna 1932 ja kenttä oli
avajaiskunnossa syyskuussa 1935. Kentän vihki käyttöön silloinen
presidentti Svinhufvud ja tilaisuutta lentonäytöksineen oli
juhlistamassa 30000 henkeä. Valmistuttuaan Artukaisten lentokenttä
oli Suomen ensimmäinen ja samalla myös maailman pohjoisin
siviililentokenttä. Helsingin Malmin ja Tukholman Bromman kentät
avattiin seuraavana vuonna ja näiden kahden lisäksi kentät saatiin
pian myös Poriin sekä Vaasaan, joihin kaikkiin aloitettiin
säännöllinen lentoliikenne. Talvisodan aikaan ainut ja elintärkeä
ulkomaanreitti, jota voitiin lentää, oli Turusta Tukholmaan ja
ilmasilta olikin erityisen vilkas. Varsinkin öisin Artukaisten
suunnasta kuului lakkaamaton pörinä. Myös jatkosodan aikaan tämä
ilmasilta oli tärkeä ja siitä syystä neuvostoliittolaiskoneet
pommittivat kenttää useasti saamatta kuitenkaan isoa vahinkoa
aikaan. Apuna tässä oli tiivis ilmatorjuntaverkosto.
Suviseurat ja 35000 leiriläistä vuonna 1975
Parissa vuosikymmenessä lentokenttä oli käyttänyt kaiken
mahdollisen laajenemistilansa ja toisaalta kelirikoille altis
maaperä alkoi kiusata koneiden kasvaessa yhä raskaammiksi. Niinpä
kaupallisella lentotoiminnalla oli edessään muutto Ruskolle vuonna
1955. Harrasteilmailu ja saariston huoltoliikenne jatkoivat
Artukaisissa vielä vuoteen 1965, jolloin lentotoiminta täällä
loppui kokonaan.
Vapautunutta aluetta alettiin hyödyntää monin tavoin. Kentästä
muotoutui kelpo moottorirata, jossa ajettiin muunmuassa Sadan Auton
Ajoja sekä vuodesta 1972 nimikkopaikastaan evakkoon joutuneita
Ruissalon Ajoja. Vanha kenttäpohja soveltui myös erinomaisesti
suureen suosioon nousseeseen rallicrossiin. Samaan aikaan aluetta
alettiin kehittää messutoimintaan. Aluksi avoinaisella alueella
järjestettiin Farma-maatalousmessuja ja pikkuhiljaa paikalle kohosi
Turun Messujen kiinteitä näyttelyhalleja. Messut vetivät lopulta
pidemmän korren niin, että säännöllinen kilpa-ajotoiminta vanhalla
lentokentällä loppui vuonna 1989 ja kilpurit siirtyivät
Alastarolle. Tosin ikäänkuin pienenä jäänteenä Artukaisissa
järjestetään vielä vuosittain Radalle.com-tapahtuma ja sen ohessa
kilpa-ajo ja kiihdytyskisa. Aluetta on myös käytetty ja käytetään
edelleen suurten massatapahtumien ja -kohtaamisten, kuten
suviseurojen, karavaanarien, radioamatöörien jne. paikkana.
Itse Jarno Paroni Saarinen Gjarpan kuvattavana
vuoden 1972 Ruissalon ajoissa: Käännetääs leukaa hiukan vasempaan
ja sitten katsetta tänne kameran suuntaan...
Pääkiitotieksi muodostuneen, suurin piirtein
kaakko-luode-suuntaisen, nykyisen Artukaisten kiitotien varteen
nousi vuonna 1990 Turkuhalli. Tarve hallille oli ollut olemassa jo
pitkään, mutta varsinainen sysäys rakentamisen alkamiselle oli
Suomessa vuonna 1991 pelattu jääkiekon MM-kisa.
Kentän toisella laidalla, Turkuhallia vastapäätä, sijaitsee
TS-yhtymän suuri tontti, jossa Turun Sanomien painotalon kohdilla
oli vuoteen 1977 asti Artukaisten motocross-rata. Turun Sähkölaitos
piti kentän lounaisnurkkaa pitkään hiilivarastonaan.
Kaakkoisnurkassa sijaitsi aikoinaan Ruolan rakennuselementtitehdas.
Pohjoispään hallit toimivat aiemmin Turun Saippuan varastona ja
nykyään Transpointin terminaalina. Kaiken tämän lisäksi alueella
oli vielä Auragolfin 9-reikäinen, talkoovoimin rakennettu
golfkenttäkin.
Mysteerin näennäiskoordinaatit osoittavat lentoaseman
paviljonki- ja lennonjohtorakennukseen. Se on peräisin jo ajalta
ennen lentokenttää. Paviljongissa toimi ja lentoaseman
lakkauttamisesta huolimatta toimii edelleen ravintola. Vuonna 1999
paviljongin kupeeseen valmistui pienehkö hotelli, luonnollisesti
nimeltään Artukaisten Paviljonki.
Tarkasta ratkaisusi