Vuonna 1918 valtaosa Hauhon Kokkilan kylän mökeistä oli vanhan
ja vauraan Pietilän talon mäkitupia. Se merkitsi ahtautta, puutetta
ja alamaisuutta. Tuvan ja kamarin kokoisissa mökeissä kituutti
suuria perheitä. Pietilän talolla oli mäkitupia eniten koko
pitäjässä, eikä sillä ollut todellakaan puutetta
sesonkityövoimasta. Yhdessä näistä mäkituvista syntyi ja varttui
Evert Allonen.
Kun kapina alkoi, Pietilän talon vanha isäntä Juho Kustaa
Pietilä pakeni monien isäntien tapaan kotoaan. Turvapaikka löytyi
naapurikunnan puolelta Tuuloksesta. Huhtikuun alkupuolella hän
päätti kuitenkin uskaltautua käymään kotonaan.
Juho Kustaa Pietilä oli jo kolme vuotta aikaisemmin luovuttanut
isännyyden pojalleen Jannelle, joka oli silloin vain 23 vuotias.
Yleisesti tiedettiin, että syynä oli vanhan isännän persous
viinalle. Pahapäiseksi tai hankalaksi häntä ei kuitenkaan
moitittu.
Kotireissullaan Juho Kustaa Pietilä uskaltautui varoituksista
huolimatta asioille Hauhon kirkonkylälle, vaikka se olikin
punakaartin vallassa. Kävi kuten pelättiin, punakaartilaiset
pidättivät vanhan isännän. Ehkä häntä syytettiin vakoilusta, ehkä
aseiden kätkemisestä tai ehkä mitään erityistä syytä ei edes
tarvittu. Punaiset myös takavarikoivat Pietilän hevosen ja
reen.
Seuraavana päivänä määrättiin, että Pietilä on vietävä
Hämeenlinnaan, jonne valkoisia vankeja koottiin. Samaan rekeen
komennettiin myös Hahkialan kartanon taloudenhoitaja.
Tie kaupunkiin kulki Kokkilan kylän läpi. Se pujotteli Pietilän
talon mäkitupien ja perunapeltotilkkujen lomassa. Hevoskyydillä
pieni kylä jäi hetkessä taakse. Reki pysäytettiin paikassa, jossa
nyt näkyy kuusikko, peltoa ja pieni heinittynyt sivutie. Juho
Kustaa Pietilä ja Hahkialan kartanon taloudenhoitaja komennettiin
ylös reestä ja ammuttiin läheiseen kuoppaan. Päivä oli perjantai
12. huhtikuuta 1918.
Kylällä levisi pian tieto siitä, kuka oli syyllinen: mäkituvan
poika Evert Allonen. Jos hän ei itse ampunut, niin ainakin ammutti.
Näin kerrottiin. Allonen oli riehunut pitäjässä aikaisemminkin. Hän
oli ollut veljensä kanssa töissä Helsingissä. siellä pojat olivat
oppineet kovaäänisiksi ja liittyneet Metallityöväen liittoon. Evert
Allosen kävi myöhemmin huonosti, valkoiset ampuivat hänet 30.4.
Hämeen läänin Koskella. Häntä pidettiin syypäänä Pietilän
surmaamisen lisäksi hauholaisen opettajan Eemeli Keskitalon
murhayritykseen. Kerrottiin, että Allonen oli ampunut opettajaa
pistoolilla kolme kertaa.
Juho Kustaa Pietilän poika, Janne, oli liittynyt valkokaartiin
helmikuussa. Hän oli mukana pahamaineisessa Hans
Kalmin pataljoonassa. Tuo pataljoona teurasti 10.3. Kuhmoisten
Harmoisten kylän sairaalassa kolmetoista haavoittunutta punaista
sairasvuoteisiinsa. Tuosta tapauksesta punainen lehdistö kirjoitti
niin, että se tunnettiin varmasti myös Hauholla. Olisiko käynyt
niin, että Pietilän vanhalle isännälle kostettiin hänen poikansa
tekoja?
Kokkilan kylässä elämä jatkui myös veritekojen jälkeen. Allosen
veljesten äiti Manta oli kylän kätilö. Neljätoista vuotta
sisällissodan jälkeen hän oli auttamassa maailmaan Pentti Pietilää,
jonka isoisän surmaamisesta hänen poikansa oli tapettu.
Geokätkö on piilotettu 90 vuotta sisällissodan ja Juho Kustaa
Pietilän surman jälkeen.
This geocache is near the place where Reds killed old master
Juho Kustaa Pietilä at the Finnish Civil War.
Osoite: Hauhontie ~785, Hauho
Jos käytät Internet Explorer'ia, tulosta
kätkökuvaus vaakasivulle tai käytä Print PDF -linkkejä.
Lähteitä, lisätietoja:
Pekka Elomaa, Jouni K. Kemppainen: Paha maisema
Suomi
80
Tutustu myös näihin geokätköihin:
Syrjäntaan taistelu
The Battle of Syrjäntaka
Valkeakosken naiskomppania 1918
Suosikkikätkö