Ilves Traditional Cache
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Luontokätkö Kaarinassa vanhan kaatopaikan läheisyydessä luonnon helmassa.
Ilves eli euraasialainen ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, ja se on Euroopan ja Siperian metsien tärkeimpiä petoja. Se on Suomessa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen se saalistaa erityisesti jäniksiä ja kanalintuja mutta myös isompia nisäkkäitä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ilveskannan kooksi Suomessa arvioidaan tällä hetkellä noin 2300-2500 yksilöä ( 2011). Yli 90 prosenttia ilveksistä elää Venäjällä. Keski-Euroopassa (muun muassa Puolassa ja Karpaateilla) on noin 5000 ilvestä.
Ilves on kooltaan keskikokoinen kissaeläin. Sen ruumiin pituus on noin 70–140 cm ja paino 8–25 kg. Uros on jonkin verran naarasta suurempi. Lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä ovat ilveksen tärkeimmät tuntomerkit. Ilveksen silmät ovat lähes samankokoiset kuin ihmisellä. Turkin väri on harmaan- tai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia, jotka erottuvat parhaiten jaloissa.
Elinkierto
Naarasilves tulee kiimaan kevättalvella. Herättääkseen uroksen mielenkiinnon se suihkuttaa virtsaansa ympäri reviiriään ja kirkuu äänekkäästi. Urokset myös taistelevat keskenään naaraista. Pariteltuaan uros pyrkii etsimään seuraavan naaraan lähes välittömästi.
Noin kymmenen viikkoa parittelun jälkeen, toukokuun paikkeilla naaras synnyttää tavallisesti 2–3 poikasta lämpimästi verhoiltuun pesäluolaan. Ensimmäisen 2–3 viikon ajan pentujen silmät pysyvät kiinni. Pennut eivät osaa kävellä, joten ne eivät myöskään pääse harhailemaan pesän ulkopuolelle. Emo huolehtii ja imettää niitä noin kaksi kuukautta. Tämän jälkeen poikaset alkavat tutustua ympäristöönsä ja seurata emoa pyyntiretkille. Vasta vuoden ikäisinä ne oppivat tappamaan. Emo ei surmaa pyytämäänsä saalista, vaan luovuttaa tehtävän pennuille. Pian emo karkottaa jälkeläisensä ja ne saavat tulla toimeen omin päin.
Elinympäristö ja -tavat
Ilveksen reviiri vaihtelee kooltaan noin 100:n ja 1000:n neliökilometrin välillä. Uroksen reviiri on suurempi ja sen elinalueella voi elää useampiakin naaraita. Ilves liikkuu useimmiten hämärän aikaan ja öisin. Muiden kissaeläinten tavoin se näkee pimeässäkin hyvin. Yhden yön kuluessa ilves voi saalista etsiessään taittaa taivalta pisimmillään yli 20 kilometriä. Vaikka ilves viihtyykin parhaiten syrjäisillä metsäalueilla, on se muuttuneissa oloissa sopeutunut elämään myös ihmisasutuksen lähettyvillä.
Ravinto
Ilves on lihansyöjä. Ilves ei juurikaan syö raatoja, ja sen syömät haaskat voivat olla enintään vain noin 4 päivää vanhoja. Ilveksen tyypillisintä ravintoa ovat jänikset ja valkohäntäpeurat sekä Lapissa porot, mutta saalisvalikoimaan kuuluvat myös pikkujyrsijät ja linnut ja jäniksistä poroihin ja peuroihin.Saalistaessaan ilves hiipii matalana huomaamattomasti saaliinsa lähelle ja yllättää saaliseläimen hiipimällä ja hyppäämällä muutamalla loikalla saaliin kimppuun. Jos saalis ei heti tässä vaiheessa jää ilveksen kynsiin, voi seurata lyhyt ja raju takaa-ajo. Pitkään takaa-ajoon ei ilves pysty. Suurissa saaliseläimissä kaulassa on siisti purentajälki.
Ilves peittää joskus saaliinsa, mutta ei palaa sille yhtä varmasti kuin karhu. Etelässä se pystyy käyttämään saaliinsa ja haaskan paremmin, mutta pohjoisessa kova pakkanen estää usein ilvestä syömästä koko ruhoa.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures