Skip to Content

This cache has been archived.

Finnish Geocache Reviewer III: Arkistoidaan liian lähellä asumuksia oleva kätkö.
Archiving the cache.

More
<

Ahven

A cache by Kiisseliviiksi Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 6/2/2009
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
3 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Metsäkätkö Turussa Ispoisten/Uittamon kaupunginosassa.
Koordinaattien tarkkuus ei ehkä ole paras mahdollinen.
Kätköpurkki on reilunkokoinen mikro.

Ahven

Ahven (Perca fluviatilis) on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Se on parvikala, joka liikkuu ja etsii ravintoa päivisin parvissa, mutta yöksi se menee yksin pohjalle kasvuston suojaan lepäämään.

Koko ja ulkonäkö

Ahven on teräväsuomuinen, yleensä vihreäsävyinen kala, jossa on tummia pystyraitoja. Sen väri vaihtelee lähes mustasta vaalean harmaanvihreään. Tummissa vesissä, etenkin paljon humusta sisältävissä vesistöissä ahvenet saattavat olla myös ruskeankeltaisia. Kalan tunnistaa helposti myös puna-oransseista vatsaevistä ja pyrstöstä sekä teräväpiikkisestä selkäevästä, jossa on musta laikku. Kiduskannen suurimmasta luusta sojottaa taaksepäin terävä piikki, toisessa puolestaan on hienompaa sahanterää. Nopeakasvuisen ahvenen niska voi muodostua jykeväksi ja jyrkästi nousevaksi, minkä johdosta isoja ahvenia usein nimitetään kyrmyniskoiksi. Yleensä ahvenet elävät 20–25-vuotiaaksi. Maksimipaino on yleensä noin kilon luokkaa, ja kasvunopeus vaihtelee suuresti – suuri kyrmyniska on väistämättä kohtalaisen iäkäs, mutta myös pieni, muutaman kymmenen gramman painoinen yksilö saattaa ääritapauksessa olla yli 20-vuotias. Suomen 2000-luvun ennätysahven painoi noin 2,5 kg; 1900-luvulta on tieto 3,6-kiloisesta kalasta.

Levinneisyys

Ahvenen levinneisyysalue sisävesissä kattaa lähes koko Euroopan Italiaa ja Espanjaa lukuun ottamatta, ja ulottuu Siperiaan Kolymajoelle saakka. Suomessa ahven on levinnyt lähes koko maahan, ainoastaan pohjoinen käsivarsi on paikka, jossa ahventa ei tavata. Eurooppalaista ahventa on istutettu myös Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Kazakstanin järvissä elää oma ahvenlajinsa Perca schrenkii. Pohjoisamerikkalainen kelta-ahven (Perca flavescens) on jotakuinkin identtinen eurooppalaisen ahvenen kanssa niin elintavoiltaan kuin ulkonäöltäänkin.

Elinympäristö

Suomessa ahven asuttaa järviä, hitaasti virtaavia jokia ja merten rannikkoseutuja koko maan alueella; ei juuri ole vesistöjä, joissa ahven ei viihtyisi. Se on rantavesien kala eikä viihdy syvänteissä lukuun ottamatta talvea, jolloin se hakeutuu pois rannan tuntumasta. Ahven sietää happamia vesiä hauen ohella parhaiten Suomen kaloista, mutta jos pH laskee lähelle neljää, lisääntyminen ei enää onnistu.

Lisääntyminen

Ahvenkoiraat tulevat sukukypsiksi 3–5-vuotiaina ja naaraat 5–6-vuotiaina. Ahven kutee keväällä huhti-kesäkuun aikaan, kun veden lämpötila ylittää kuusi astetta. Ne kokoontuvat rantaveteen, jossa on suojaavaa kasvillisuutta. Naaras laskee mädin valitsemaansa paikkaan ja koirasparvi hedelmöittää sen maidillaan. Ahven on erittäin tehokas lisääntyjä ja puolikiloinen naaras saattaa laskea 66 000 mätimunaa, jotka koiraat hedelmöittävät. Limainen ja putkimainen mätinauha kiinnittyy pohjakasveihin ja oksiin. Poikaset kuoriutuvat 2–3 viikon kuluttua 6–7 mm:n kokoisina. Kuoriutuneet poikaset saavat aluksi ravintonsa pienestä ruskuaispussista, mutta siirtyvät pian syömään eläinplanktonia kuten vesikirppuja, surviaissääsken toukkia ja hankajalkaisia.

Ravinto

Ravinnokseen pieni ahven käyttää eläinplanktonia, iän myötä ruokavalioon tulevat pohjaeläimet ja pikkukalat. Pyydettyjen ahventen vatsasta on löytynyt mm. kaloja, rapuja, simpukoita ja jopa kiviä joita ahven saattaa nielaista vahingossa etsiessään ravintoa pohjasta. Todennäköisesti ahvenyksilöt erikoistuvat erilaisiin ravintokohteisiin; tämä selittäisi suuren kasvunvaihtelun eri yksilöiden välillä.lähde? Suurempien yksilöiden ravinto koostuu yksinomaan kalasta.

Kalastus ja käyttö

Ravinnonhankinnassa ahven noudattaa vuorokausirytmiä, jota kalastajat hyödyntävät: aktiivisimmin ahven tarttuu täkyyn aikaisin aamulla ja iltamyöhällä. Syksyllä paras syönti osuu kuitenkin lähemmäs keskipäivää. Ahventa pyydetään katiskoilla, verkoilla, onkimalla, virvelöiden, pilkkimällä ja perhokalastamalla. Ahvenen liha on vaaleaa ja maukasta. Paikoin ahventa arvostetaan Euroopassa erittäin korkealle. Teollisesti peratut ahvenet käyvät raaka-aineena niin kotiruoanlaittajille kuin ravintolakokeillekin.

Additional Hints (Decrypt)

ab ghyrrxb xnynn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

26 Logged Visits

Didn't find it 13     Write note 9     Archive 1     Needs Archived 1     Publish Listing 1     Owner Maintenance 1     

View Logbook

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.