Skip to Content

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.

Multi-cache

Kapteenin virkatalo - Kaptens Ämbetsbostad

A cache by -Kimmo- Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 5/14/2016
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


"Kruunun sotilaat". Hieman jo unohtunutta paikallishistoriaa.
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria
"Crown's Soldiers". A tiny piece of forgotten local history


Kahden pisteen pikamulti - Snabb två steg multigömma - Quick multicache with two stages



KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI

Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista sekä sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa ja viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat.

Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään Ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn argeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym.

Gunnars, kruunun virkatalo
Entisen Kaarlelan kunnan Kirilahden kylässä on sijainnut Gunnars niminen tila, joka oli lähes vuosisadan ajan Kuninkaallisen Pohjanmaan Jalkaväkirykmentin virkatalona, eli upseerinpuustellina.

Kokonaispinta-alaltaan tila oli aikanaan melko suuri, lähes 280 ha. Joutomaata sekä metsää oli paljon mutta varsinaista peltomaata vain noin 5 ha. Matkaa Kokkolan keskustaan on nykyisiä teitä myöten 4 km. Itse asuinrakennus, puustelli käsitti alun perin porstuan, tuvan ja kolme kamaria. Kruunun virkatalon haltijoina oli vuosina 1718 – 1812 vuorollaan yhteensä 14 upseeria ja heistä viimeinen oli esikuntakapteeni Daniel Pfeiff.

Puustellin viimeinen upseeri
Pfeiffin suku on peräisin Skotlannista. Sen jäseniä on elänyt Saksassa, Virossa ja Ruotsissa, missä suku aateloitiin v. 1678. Daniel Johan Pfeiff syntyi sotilassukuun Tukholmassa 2. Joulukuuta 1756. Hänen isänsä oli majuri Pehr Gustaf Pfeiff. Nuori Daniel Johan kirjoittautui v. 1771 Upsalan yliopiston filosofiseen tiedekuntaan, missä hän opiskeli yhteensä 6 vuotta. Opiskeluvuosien jälkeen Pfeiff haki ja sai kersantinvakanssin Itä-Götanmaan jalkaväkirykmentissä, josta hänen isänsä siirtyi samana vuonna eläkkeelle. Taloudellisesti Pfeiffin ensimmäinen virka ei ollut kehuttava, sillä se oli palkaton. Siihen aikaan moni tuleva upseeri aloitti uransa samoin ”eduin” kuin Pfeiff. Vähitellen seurasi ylennyksiä ja v. 1785 Pfeiff nimitettiin luutnantiksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän muutti Suomeen saatuaan siirron Viaporiin, Flemingin värvättyyn jalkaväkirykmenttiin.

Vuonna 1788 joukko-osaston nimi muuttui Stackelbergin rykmentiksi uuden päällikön sukunimen mukaan ja kuningas Kustaa III julisti sodan Venäjää vastaan. Sotatoimiin osallistui maavoimien lisäksi yhdistetty Ruotsi-Suomen saaristolaivasto, johon oli siirretty jalkaväkiosastoja myös Stackelbergin rykmentistä, mukanaan luutnantti Pfeiff. Heinäkuun 26. 1788 eskaaderi lähti Helsingistä kohti Haminaa. Kaksi päivää myöhemmin Pfeiff osallistui operaatioon, jossa seitsemän venäläistä puolikaleeria ajettiin pakoon. Lisäksi hän johti etujoukkoa Villanniemen maihinnousussa elokuun 2. sekä oli mukana seuraavana päivänä Brakilan kahakassa. Sotaonnen käännyttyä, perääntymisvaiheen aikana laivaston palatessa Helsinkiin Pfeiffin onnistui viiden miehen avulla pelastaa kainaloita myöten vedessä kahlaamalla yksi tykki eräälle saarelle.

Epäonnistuneen sotaretken jälkeen seurasi komennuksia eri tehtäviin mm. Svartholman linnoituksen väliaikaiseksi päälliköksi. Pfeiff ylennettiin v.1793 esikuntakapteeniksi ja hän oli silloin rykmenttinsä nuorin kapteeni. Ylennyksen jälkeen seurasi komennukset Kustaanmiekan linnakkeen komendantiksi sekä myöhemmin Viaporin paikallismajuriksi*). Viapori oli Pfeiffin asuinpaikkana 7 vuotta. Pfeiff oli Viaporissa arvostettu niin upseerina kuin ihmisenäkin, sillä hänet hyväksyttiin Pyhän Augustinuksen vapaamuurariloosin jäseneksi. Lisäksi hän kuului hyväntekeväisyyttä harjoittavaan Timmermansorden-veljeskuntaan.

*) Paikallismajuri ei ollut sotilasarvo, vaan komendantin kaltainen hallinnollinen virka Viaporin linnoituksen siviilialueella.

Huhtikuussa 1795 Pfeiff vaihtoi virkaa esikuntakapteeni Carl Magnus Tigerstedtin kanssa ja sai siirron Kuninkaalliseen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Lohtajan komppaniaan. Pfeiff tuli näin Gunnarsin upseeripuustellin haltijaksi.

Suomen sota
Helmikuun alussa v. 1808 alkoi sota Ruotsi-Suomen kuningaskunnan ja Keisarillisen Venäjän välillä. Maaliskuun alussa olivat armeijan pääosat kokoontuneet Hämeenlinnaan sekä sen lähiympäristöön kun perääntyminen kohti pohjoista aloitettiin. Täällä oli myös Pohjanmaan rykmentin henkipataljoonan viisi komppaniaa, mukaan lukien myös se jossa Pfeiff palveli. Kapteeni Pfeiff oli alusta asti mukana raskaalla peräytymisretkellä. Maaliskuun lopussa armeija levähti Kaarlelassa joten Pfeiff pääsi katsomaan puustelliaan, kunnes perääntymistä jatkettiin huhtikuun alussa. Pohjanmaan rykmentin joukot osallistuivat myöhemmin voitollisesti useisiin taisteluihin. Kenraali von Döbelnin muistiinpanoissa kiitetään esikuntakapteeni Pfeiffia hänen osoittamastaan urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta Nummijärven taisteluissa 28. Elokuuta 1808.

Hävityn sodan jälkeen Pfeiff palasi Gunnarsin puustellille. Venäjän keisari, tsaari Aleksanteri I oli luvannut säilyttää entisellään Suomen Armeijan ja ne upseerit jotka määräajassa palaisivat virkataloilleen saivat säilyttää puustellinsa sekä palkkansa. Sodan jälkeinen rauhanaika ei kuitenkaan jäänyt kapteeni Pfeiffin kohdalla pitkäksi, sillä hän kuoli puustellillaan helmikuun 3. 1812, 56 vuoden ikäisenä. Marian hautausmaalla jonne hänet on haudattu, ei ole säilynyt hautakiveä tai ristiä, joka osoittaisi missä esikuntakapteeni Daniel Johan Pfeiffin viimeinen lepopaikka sijaitsee.

Luutnantinpuustellia ei enää ole olemassa, sillä v. 1952 tilan silloinen omistaja purki vanhan päärakennuksen sen huonon kunnon vuoksi.

Valokuvassa näkyvä rakennuksen ulkolaudoitus ja kuisti ovat rakennettu paljon Pfeiffin aikakautta myöhemmin, oletettavasti 1800-1900 lukujen taitteessa. Kuvauksen koordinaatit vievät Gunnarsintielle, erään ruskehtavan kytkinkaapin eteen. Kun aloituspisteessä katsoo kytkinkaapin taakse, niin puustelli on sijainnut kutakuinkin keltaisen omakotitalon kohdalla.

Kätkön koordinaatit:
Saat kätkön koordinaatit suorittamalla pari laskutoimitusta. Em. kytkinkaapin vasemmassa yläreunassa on pieni oranssinen laatta (katso kuva tästä linkistä). Laatassa on M-kirjaimen perässä joukko numeroita (MXXX - 4 - 3). Ota M-kirjaimen jälkeen oleva kolmenumeroinen luku (M XXX) muistiin.

Voit tehdä tämän huomaamatta, nousematta ulos autosta ja aja kuvauksessa annetulle parkkipaikalle tekemään tarvittavat laskut.

Latitudi
Lisää muistiin ottamaasi lukuun 467 (XXX + 467 = YYY). Korvaa parkkipaikan leveyskoordinaattien minuuttien desimaaliosa summalla YYY.

Longitudi
Vähennä luvusta 1288 muistiin ottamasi XXX (1288 - XXX = ZZZ). Vähennä parkkipaikan pituuskoordinaattien kokonaisista minuuteista yksi (1) ja korvaa desimaaliosa erotuksella ZZZ.

Bonuskätkö
Osassa kätkösarjan lokikirjoista on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten, joten tarkista lokivihkon takakansi! Sarjan muut kätköt:

Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Ede
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto-Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören



Lähdeluettelo
C-B.J. Petander, Stig Roudasmaa: "Pohjanmaan rykmentti 1626 - 1809"
C-B.J. Petander: "Kungliga Österbottens regemente under slutet av Svenska tiden"
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
Annikki Wiirilinna: "Tor Starkin haastattelu 28. Heinäkuuta 1973 Keskipohjanmaa lehdessä"
www.adelsvapen.com/genealogi/Pfeiff_nr_945



KUNGLIGA ÖSTERBOTTENS INFANTTERIREGEMENTE

Denna cacheserien berättar om det Kungliga Österbottens Infanteriregemente. Samtidigt serien förevisar de ämbetsbostader och soldattorp i Karleby och dess omgivning vilkas belägenhet är medvetna, samt de soldater som senast bebodde dem.
Fastän det inte har bevarats ett enda soldattorp i Karleby från den Svenska regeringstiden, kan man, enligt den arkeologiska inventarien från 2007, se torpbyggnadernas stengrunder, rester av potatiskällare, brunnsbottnar och stenmurar på stadens marker.

Gunnars, kronans ämbetsbostad
I Kirilax by belägen i Karleby landskommun verkade Gunnars Gård som Kungliga Österbottens regementes ämbetsbostad, alltså som ett officersboställe.

Gårdens helhetsarean var i tiderna relativt stor,nästan 280 hektar. Impediment och skog fanns det gott om, men brukbar jord endast ca. 5 hektar. Sträckan till Karleby centrum är längs nuvarande vägar 4 km. Själva byggnaden, bostället, bestod från början av farstu, stuga och tre kammare. Under åren 1718 – 1812 beboddes kronans tjänstehus av 14 officerare i tur och ordning, varav den sista var stabskapten Daniel Pfeiff

Boställets sista officer
Släkten Pfeiff härstammar från Skottland, och dess familjemedlemmar har bott i Tyskland, Estland och Sverige, där den adlades 1678. Daniel Johan Pfeiff föddes till en soldatsläkt i Stockholm den 2. december 1756. Hans far var major Pehr Gustaf Pfeiff. År 1771 skrev ung Daniel Johan in sej i Uppsala Universitet på filosofiska fakulteten, där han studerade i 6 år. Efter avslutade studier antogs Pfeiff som sergeant i Östgötas infanteriregemente, varifrån hans far samma år blev pensionerad. Ekonomiskt var Pfeiffs första tjänst föga luckrativ, då den var oavlönad. På den tiden började många officerares bana med samma ”förmåner” som Pfeiffs. Men småningom följde uppgraderingar och år 1785 utnämndes Pfeiff till löjtnant. Två år senare värvades han av Flemings infanteriregemente och blev förflyttad till Sveaborg i Finland.

Truppförbandets namn förändrades år 1788 till Stackelbergs regement efter den nya chefen. Samma år utlyste kung Gustaf III krig mot Ryssland. Landstridskrafterna fick hjälp av den Svensk-Finska skärgårdsflottan, dit trupper från Stackelbergs regement hade blivit förflyttade, däribland löjtnant Pfeiff. Den 26 juli 1788 startade skvadronen från Helsingfors till Fredrikshamn. Två dagar senare deltog Pfeiff i en manöver där sju ryska semigalärfartyg tvingades retirera. Dessutom ledde han förtruppen i invasionen av Villanniemi den 2. augusti och var följande dag med i striden i Brakila. Men turen vände, och då man blev tvungen att dra tilbaka styrkorna. Under skärgårdsflottan återfärd till Helsingfors lyckades Pfeiff, med hälp av fem andra män, rädda en kanon till en ö genom att vada genom högt vatten.

Efter den misslyckade striden följde olika kommenderingar, bl.a. som provisorisk chef för Svartholms fästning. År 1793 utnämndes Pfeiff till stabskapten och blev därmed sitt regements yngsta kapten. Efter uppgraderingen kommenderades han till kommendant för Gustafssvärds fästning och senare som placemajor*) för Sveaborg. Sveaborg var Pfeiffs bosättningsort i sju år. I Sveaborg var Pfeiff så ansedd både som officer och som människa, att han blev godkänd som medlem i Sankt Augustinos frimurarlodge. Dessutom ägnade han sej åt välgörenhet i Timmermansordens brödraskap.

*) Placemajor var inte en militärgrad, utan en administrativa tjänst lika som en kommendant, men i civilaområdet i Sveborgs fästningen.

I april 1795 böt han tjänst med stabskapten Carl-Magnus Tigerstedt och blev förflyttad till Kungliga Österbottens infanteriregementets Lochteå kompani och tog över Gunnars officersboställe.

Finska kriget
I februari 1808 började kriget mellan Svensk-Finska konungadömet och det kejserliga Ryssland. I början av mars samlades arméns huvuddelar i Tavastehus med omnejd inför reträtten mot norr. Här befann sej också kapten Pfeiff i ett de fem kompanierna från livbataljonen. Pfeiff var med från början i den tunga reträtten. I slutet av mars rastade Svensk-Finska trupperna i Karleby och Pfeiff fick tillfälle att se över sitt boställe, innan man fortsatte reträtten den 1. april.

Efter att kriget förlorats återvände Pfeiff till bostället i Gunnars. Rysslands kejsare, tsar Alexander I hade lovat att bevara Finska Armén, och de officerare som inom utsatt tid återvände till sina tjänstebostäder fick behålla både sitt boställe och sin lön. Freden efter krigets slut blev dock inte långvarig för kapten Pfeiff, då han dog på sitt boställe den 3. februari 1812, i en ålder av 56. Stabskapten Daniel Johan Pfeiffs sista viloplats, på Marie begravningsplats är dessvärre inte utmärkt av varesej gravsten eller kors.

1952 lät dåvarande ägaren riva kaptensbostället huvudbyggnad p.g.a. dess dåliga skick. Fasadpanelen och verandan på bilden är byggda långt efter Pfeiffs tid, antagligen i slutet av 1800-talet eller i början av 1900-talet.

Beskrivningens koordinater påpekar till Gunnarsvägen, framför en viss elkopplingskåp. När man tittar diagonalt över till kopplinskåp har kaptens ämbetsbostaden varit ungefär på samma ställe som nuvarande gula egnahemshus.

Slutliga koordinater:
För att få de slutliga koordinater måste du göra några enkel räkneoperationer. I ovannämnd kopplingskåpets vänstra övre kanten är liten orange skylt (se foton i linken) Efter M-bokstaven på skyltet finns uppsättning av siffror (M XXX-4-3). Ta till minnet den tre siffriga talet efter bokstavet M (M XXX).

Du kan göra det diskreet utan att stiga ur bilen och köra till den angivna P-platsen var du kan göra de nödvändiga beräkningarna.

Latitud
Räkna ihop (XXX + 467 = YYY) och ersätt parkeringplatsens latitud-decimaldel med additionens summa YYY.

Longitud
Subtrahera XXX från 1288 (1288 - XXX = ZZZ). Subtrahera en (1) minut från parkeringplatsen longitudens hela minuter och ersätt decimaldelen med diffrensen ZZZ.

Bonuscache
I slutet av serien kommer man att publicera en bonuscache. I en del av seriens loggböcker finns det en tip för bonuscache! Kolla loggbokens bakre pärm för ett bonus tips. Andra cacherna i serien:

Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Ede
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto-Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören



Litteraturförteckning
C-B.J. Petander, Stig Roudasmaa: "Pohjanmaan rykmentti 1626 - 1809" (Finskspråkig sammadrag av regementets historik)
C-B.J. Petander: "Kungliga Österbottens regemente under slutet av Svenska tiden"
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
Annikki Wiirilinna: "Tor Starks intervju den 28. Juli 1973 i Keskipohjanmaa-tidningen"
www.adelsvapen.com/genealogi/Pfeiff_nr_945



THE ROYAL OSTROBOTHNIAN INFANTRY REGIMENT

This series of geocaches introduces the Royal Ostrobothninan Infantry Regiment. The series presents those officers' residences and soldiers' crofts in Kokkola and its surroundings, which location is known as well the last soldiers who lived in them.

In Kokkola there has not been spared any of the Officer's Residences nor Soldier's Crofts from the era under Swedish rule. However, in accordance with the archaeologic invetory in 2007 there are stil in sight stone bases of these stuctures, remains of potato cellars and stone walls, old wells etc.

Gunnars, The Crown’s Estate
In Kirilahti village of former Kaarlela borough has situated the Gunnars estate, which had been almost a century an officer’s residence of the Royal Ostrobothnian Infantry Regiment.

The total acreage of the estate was relative big, almost 280 hectares. There were a lot of forest and wasteland, but only about 5 hectares were properly tilled. The distance to the centre of Kokkola along present roads is some 4 kilometres. The actual residential building comprised a porch, living room with a fire stove and three rooms. Between 1718 – 1812 there has been all together 14 officers as an occupant of the estate. The last one of them was the staff captain Daniel Pfeiff.

The last Officer of the Estate

Pfeiff family comes originally from Scotland. Family members have been living in Germany, Estonia and Sweden, where the family exalted to the nobility in 1678. Daniel Johan Pfeiff was born the 2nd of December 1756 in Stockholm to the military family. His father was major Pehr Gustaf Pfeiff. In 1771 young Daniel Johan signed to the philosophical faculty of the Uppsala University, where he studied 6 years. After his studying years Pfeiff applied and approved for a position of a sergeant in the Infantry Regiment of Östergötland. Later on in the same year Daniel Pfeiff’s father retired from the same regiment. Financially Pfeiff’s first position wasn’t great economical success because it was unpaid. In that time many of future officers started their career by same "benefits" as Pfeiff. Promotions followed when the years went by and 1785 Pfeiff was commissioned as lieutenant. Two years later he moved to Finland after he got a secondment to Fleming’s Enlisted Infantry Regiment in Sveaborg.

In 1788 the name of the detachment changed as the Stackelberg’s Regiment according its new commander. During same year king Gustaf III declared the war against Russian Empire. Beside of land forces the united Swedish-Finnish Archipelago Fleet took part to the campaign. Infantry units from Stackelberg’s regiment were subordinated to the navy. Among them lieutenant Pfeiff, too. The 26th of July 1788 a naval squadron left Helsinki bound for Hamina. Two days later Pfeiff participated to an operation where seven Russian semi-galleys had driven off. In addition, the 2nd of August he led a vanguard in Villanniemi invasion and during following day attended to Brakila skirmish. When the fortune of the war had changed the naval division returned back to Helsinki. During withdrawing of military detachments lieutenant Pfeiff accompanied with five troopers managed to salvage a cannon to one island by wading in sea as deep as their armpits.

After unsuccessful campaign the missions followed to different posts among other things as a provisory commander of Svartholm fortress. In 1793 Pfeiff was commissioned as a staff captain and in that time he was the youngest captain of his regiment. After commission followed missions to as a commandant of Kustaanmiekka fortress and as a place major*) of Sveaborg, which was Pfeiff’s domicile seven years. In Sveaborg captain Pfeiff was highly reputed as an officer and a person, too. He was accepted to the Freemason lodge of St Augustinus. In addition he was a member of charity brotherhood of Timmermansorden.

*) Place major was not a military rank. It was an administrative post such as a commandant, but in the civilian section of the Sveaborg fortress.

In April 1975 Pfeiff changed posts with staff captain Carl-Magnus Tigerstedt and got a reposting to the Lochteå company of the Royal Infatry Regiment of Österbotten and he became the 14th occupier of the Gunnars Estate.

Finnish War
In the beginning of February 1808 broke out a war between Kingdom of Sweden-Finland and Russian Empire. In early March the main parts of the Army were gathered to Hämeenlinna and its surroundings when the retrocession started towards the north. There were also five companies of Life Battalion of the Regiment of Österbotten including that company where Pfeiff served. Captain Pfeiff participated to the back-breaking retrocession campaign from very beginning. In the end of March the army rested in Kaarlela and Pfeiff had a change to visit in his estate until retrocession continues the 1st of April. Later on the troops of Österbotten Regiment attended to several victorious battles. In memoirs of general von Döbeln acknowledged staff captain Pfeiff for his bravery and resourcefulness in the battle of Nummijärvi, the 28th of August 1808.

After lost war Pfeiff returned back to Gunnars Estate. The emperor of Russia, the tsar Alexander I, had guaranteed to preserve Finnish Army and the officers who returns to their estates within deadline will keep up their posts and salaries. The peace time didn’t last long for captain Pfeiff because he died in his estate the 3rd of February 1812 in age of 56. In the Maria’s Cemetery where Pfeiff has been buried hasn’t remained a gravestone or a memorial cross to point where is staff captain Pfeiff’s last resting place.

The Gunnars estate doesn’t exist anymore, because in 1952 the owner of that time demolished the building due to its bad condition.

The outer boarding and the veranda in the photograph are built decades after Pfeiff's time. Propably in late 1800s or in the beginning of 1900s.

The cache description leads you to front of the certain light brownish electric switch box. The captain's estate has been situated diagonally on the right side of the switch box, almost in the same place as present yellow wooden house.

The cache coordinates:
To get final coordinates you must do some calculations. On the left upper corner of above-mentioned switch box there is an orange label where is marking: MXXX-4-3 (look photo in the link). Write down those three numbers which are after letter M. You can do it discreetly without stopping your car.

Latitude
Add 467 to the numbers which you have marked down (XXX + 467 = YYY) . Replace the decimal part of the latitude of the parking lot by the sum YYY.

Longitude
Subtract the number you have marked down from 1288 (1288 - XXX = ZZZ). Then subtract one (1) minute from the full minutes of the longitude of the parking lot and replace the decimal part by the difference ZZZ.

Bonuscache
The bonuscache will be published later on. There is a hint for it in some of the logbooks of this series of caches. Check the back page of each logbook. The other caches of the serie:
Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Ede
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto-Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören



References
C-B.J. Petander, Stig Roudasmaa: "Pohjanmaan rykmentti 1626 - 1809" (an abstractum in Finnish language of the regimental history)
C-B.J. Petander: "Kungliga Österbottens regemente under slutet av Svenska tiden" (vol. VI of the regimental history)
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden" (a summary of the war memorials in Kokkola region)
Annikki Wiirilinna: "Tor Stark's interview 28. July 1973 in the Keskipohjanmaa-newspaper"
www.adelsvapen.com/genealogi/Pfeiff_nr_945

Additional Hints (Decrypt)

[FIN:] Cbylfnxxnevqvra ennxn-nvar wbxn ba zlöf cnevyyvara yhbaabyyvara yhxh.
[SVE:] Ra eåinen ni Cbylfnpxnevqre fbz äe bpxfå ra wäza angheyvtn gny v svafxn fceåxrg .
[ENG:] N enj zngrevny bs gur Cbylfnppunevqrf, juvpu vf nyfb na rira angheny ahzore va Svaavfu ynathntr.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

89 Logged Visits

Found it 88     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 10 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated: on 6/23/2018 8:21:05 AM Pacific Daylight Time (3:21 PM GMT)
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page