Alastalon salissa
Kätkökuvaus [FI]:
Alastalon salissa on kirjailija Volter Kilven pääteos,
mutta kohteen klassismi-tyylisellä rakennuksella ei ole tiettävästi
yhteyttä romaaniin. Ohessa rakennuskohteen historiaa.
Annetut koordinaatit johtavat sinut sähkötolpalle, jonka
yläpäässä on musta laatikko ja siinä luku keltaisella pohjalla.
Luvun avulla voit laskea loppupisteen sijainnin.
Loppupisteen koordinaatit ovat:
N61°27.(5369 - luku), E23°23.(5880 - luku)
Kätkön ensimmäiseltä pisteeltä toiselle jatkaessasi voit nähdä
Kallen pojan (isoisän mukaan nimetyn) Juho Malakias Alastalon
rakennuttaman liike- ja asuinrakennuksen tien varrella heti
ensimmäisenä vasemmalla (waypoint). Rakennuksen arvellaan olevan
Wivi Lönnin suunnittelema.
Cache description [ENG]:
Alastalon salissa is a magnum opus of an author Volter
Kilpi, but this classicism-building has nothing to do with it as
far as I know. The history is told only in finnish because of the
lenght of it, but I can mail you already translated history-part if
you want. The building is worth to see also without it.
Given coordinates lead you to the place, where you can find a
pole with a black box high above in it. Use the number in it to
calculate the final coordinates to the cache.
The coordinates to the final cache are:
N61°27.(5369 - number), E23°23.(5880 - number)
Kohdehistoria [FI:]
Alastalon tilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuosina
1920-22. 1500-luvun maakirjojen mukaan paikalla on jo silloin
sijainnut Alasen tila josta nykyinen tila polveutuu, ja itse
lähiseudun historia ulottuu jopa kivikaudelle asti.
Maanviljelijä,
tehtailija Karl (Kalle) Filemon Alastalo (1870 -1932) tuli
Alastalon tilan omistajaksi samassa suvussa ainakin viidennessä
polvessa ostaessaan tilan isältään Juho Malakias Alastalolta vuonna
1892. Alastalon ostettua lisää maita vuosina 1929-1930 peltotila
oli Nokian viidenneksi suurin tila: peltoa oli 77 ha ja metsää 212
ha. Vuonna 1904 Kalle perusti tilalle kotitarvesahan, johon 1923
rakennettiin puutavaran kuljetusta varten 700 metriä pitkä ilmarata
puutavaran kuljettamiseksi Nokianvirran yli. Radasta on enää
jäljellä joitakin betoniperustuksia, joita voi Nokianvirralla
nähdä. Kalle perusti vuonna 1926 sahansa tienoille myös
tiilitehtaan, jossa käytettiin mm. nykyisen harjoituslyöntiradan
päässä olevan ”konnanmontun” savea tiilien
valmistukseen. Tuotantoon kuului myös lähistöllä (Karhunahteella)
kivilouhimo, josta peräisin on myös Taivalkunnan koulun kivijalka.
Koulun tontti lahjoitettiin yhdessä Mäkelän isännän kanssa.
Alastalon mittavan maatilan ja muiden liiketoimien kohtaloksi
koitui 1930 luvun taloudellinen lama ja Kalle Alastalon vakava
sairastuminen. 
Sittemmin Alastalon ja sen yhteydessä olevat tilat osti
Pohjois-Pirkkalan kunta vuonna 1933. Vuonna 1934 Alastalon täytti
Nokian lastenkoti, ja 40-luvun lopussa sekä 50-luvun alussa talon
sivurakennus ”Pehtoorin talo” toimi Taivalkunnan koulun
sivutiloina kylälle tulleiden siirtolaisten ja suurien ikäluokkien
vuoksi. Samaan aikaan toiminut maatilan pito kunnan lukuun
lopetettiin vuonna 1966, jolloin myös pihapiiristä purettiin
väenpirtti, puuliiteri ja komea kivinavetta. Ennen golfkentän
rakentamista vuonna 1988 tilalla viljeltiin vuokrasopimuksella
viljan lisäksi uutuutena rypsiä, ja päärakennus toimi
asumisyksikkönä päihdeongelmaisille. Nykyisin Alastalon tila on
osana golf-toimintaa ympäröivine viheriöineen. Merkittävien
rakennustöiden jälkeen tila lähiseutuineen on ollut River Golf Oy:n
vuokrattavana ja päätalo sittemmin myös yhdistyksen
omistuksessa.