River of Sipoo - the old mill in Brobole
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Peruskätkö joka sijaitsee Sipoon joen varressa, Brobölen myllypadolla.
En grundcache som finns invid Broböle damm, vid Sibbo å.
This basic cache is situated along the river of Sipoo in Brobole, at the old Brobole mill.
Suomeksi
VÄHÄN HISTORIAA SIPOON PADOSTA TAI OIKEASTAAN SIPOON MYLLYSTÄ JA SAHASTA:
Vuonna 1825 kruununnimismies Henrik Tallgren ja Brobölen tilan omistaja Henrik Broberg Pigbystä anoivat lupaa perustaa tulliratasmylly Brobergin tilan maille. Martinkylän, Savijärven ja Laukkosken tullimyllyjen omistajien protesteista huolimatta käräjät antoivat 27. lokakuuta 1825 Tallgrenille ja Brobergille luvan rakentaa myllyn Brobölen kylään. Edellä mainitut kolmen kylän myllynomistajat eivät antaneet periksi, vaan valittivat käräjien päätöksestä maaherralle. Vasta syyskuussa 1828 Tallgren ja Broberg saivat maaherran luvan jauhaa viljaa maksua vastaan. Mylly ja sen vaatima pato oli rakennettu jo edellisenä vuonna. Myllyn lopullinen verotusarvo määriteltiin 14. tammikuuta 1831. Brobölen myllyrakennuksessa oli tuohesta ja laudasta tehty katto. Sen sisätila oli 8 kyynärää (4,75 metriä) korkea ja pinta-ala 169 neliökyynärää (n. 60 neliömetriä). Myllyssä oli kaksi vesiratasta ja kahdet myllynkivet. Toinen vesiratas oli yhdeksän kyynärää (5,4 metriä) ja toinen 6,25 kyynärää (3,7 metriä) korkea. Myllynkivien halkaisija oli 2,25 kyynärää (1,3 metriä) ja ne olivat puoli kyynärää (30 cm) paksut. Myllyä voitiin käyttää noin kuusi kuukautta vuodesta ja siinä arveltiin voitavan jauhaa hieman yli kolme tynnyriä viljaa vuorokaudessa.
Brobölen mylly tuhoutui täysin 29. huhtikuuta 1853. Raju jäidenlähtö ja kevättulva repi myllyrakennuksen, joka kulkeutui virran mukana aina Kallbäckiin asti. Uusi mylly rakennettiin vuonna 1854 joen länsipuolelle Staffaksen tilan maille Kirkonkylään. Korvauksena tästä Staffaksen isäntä sai jauhaa myllyssä 40 tynnyriä viljaa vuodessa ilmaiseksi. (Lähde: Rantanen, A., Kuvaja, C. 1994. Sipoon pitäjän historia. Vuoteen 1868. I osa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä)
Vielä vanhempaa historiaa löydät kätkön lähellä olevasta infotaulusta.
BROBÖLEN MYLLYPATO TÄNÄÄN:
Brobölen myllypato toimi ennen esteenä kaloille joten ne eivät päässeet uimaan jokea ylöspäin. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. ovat rakentaneet padon yhteyteen luonnonmukaisen kalatien. Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyinen Valtion ympäristöhallinto) kalatietutkimuksessa vuonna 1998 todettiin hauen, lahnan, sär¬jen, säyneen ja ahvenen nousseen kalatietä pitkin padon yläpuolelle.
Sipoon joki on myös suosittu melontareitti, etenkin ruotsinkielisen Partiolippukunnan Åfararien keskuudessa jotka joka vuosi melovat alas Sipoon jokea, aikaisin keväällä. Kanootit täytyy kantaa myllypadon ohi ja vähän ennen patoa sijaitseekin hyvä kanoottien ylösottopaikka. Jos piipahdat täällä, niin pysähdy hetkeksi, kuuntele veden kohinaa ja ihaile kaunista koskea myllypadon alapuolella.
Svenska
LITE HISTORIA OM BROBÖLE DAMM ELLER EGENTLIGEN BROBÖLE KVARN OCH SÅG:
År 1825 ansökte kronolänsman Henrik Tallgren och ägaren av Broböle hemman i Pigby Henrik Broberg om att få inrätta en tullvälterkvarn i Sibbo å på den sistnämndas ägor. Trots protester från tullkvarnsägarna i Mårtensby, Savijärvi och Lövkoski gav häradsrätten den 27 oktober 1825 tillåtelse åt Tallgren och Broberg att uppföra en kvarn i Broböle. De tre nämnda tullkvarnsägarna gav sig emellertid inte, utan inlämnade klagomål över häradsrättens beslut till landshövdingen. Det kom därför att dröja till september 1828 innan Tallgren och Broberg fick landshövdingens tillstånd att mala säd emot tull. Redan året innan hade kvarnen och kvarndammen blivit uppförda. Den slutliga skattläggningen av kvarnen företogs den 14 januari 1831. Kvarnhuset i Broböle hade näver- och trätak och var invändigt 8 alnar (4,75 meter) högt och 169 alnar (ca 60 meter) i kvadrat. Kvarnen hade två vattenhjul och två par kvarnstenar. Det ena vattenhjulet var 9 alnar (5,4 meter) och det andra 6,25 alnar (3,7 meter) högt. Stenarna var 2,25 alnar (1,3 meter) i diameter och 0,5 alnar (30 cm) tjocka. Kvarnen kunde vara i användning omkring sex månader i året och beräknades mala något över 3 tunnor spannmål i dygnet.
Den 29 april 1853 totalförstördes Broböle kvarn. Den häftiga islossningen och vårfloden i ån rev ned kvarnhuset, vilket fördes med strömmen ända till Kallbäck. En ny kvarn byggdes år 1854 på västra sidan av ån på Staffas hemmans mark i Kyrkoby. Som ersättning för detta fick bonden på Staffas mala 40 tunnor spannmål om året avgiftsfritt i kvarnen. (Källa: 1994. Sibbo sockens historia. Fram till år 1868. Band 1. Kuvaja, C., Rantanen, A. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä)
BROBÖLE KVARNDAMM IDAG:
Förut utgjorde kvarndammen ett hinder för fiskarna att simma norrut längs med Sibbo å. Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f byggde en naturenlig fiskväg bredvid den egentliga dammen. Enligt en undersökning som gjordes 1998 av Nylands miljöcenter (nuvarande Statens miljöförvaltning), hade gäddan, braxen, mörten, iden och abborren stigit uppför med fiskvägen.
Sibbo å är också populär paddlingsväg, speciellt för Scoutkåren Åfararna som årligen paddlar nedför ån tidigt på våren. Kanoterna måste bäras förbi kvarndammen och det finns ett bra kanotupptagningsställe före dammen. Om du har dina vägar här förbi, stanna upp en stund, lyssna på vattnets dån och beundra den vackra forsen nedanom dammen.
English (I will update the history of Brobole mill in English later…)
If you are passing by, stop for a minute, listen to the sound of water rushing down the waterfall and enjoy the beautiful stream.
Additional Hints
(No hints available.)